Unnan ja Lumin blogi

Tervetuloa uuteen osoitteeseen

2011-08-05T07:08:00.001-07:00

Me ollaan nyt virallisesti muutettu, tervetuloa!

TÄSTÄ UUTEEN BLOGIIN!

Kuvatusta

2011-02-24T11:51:00.000-08:00

Tämä oli oikeastaan lahja Lumille, mutta neiti nukkuu mieluummin sängyssä tai toisella alustalla. Tämä on ollut enemmänkin puudelin suosiossa. Ei passais tuhoaville yksilöille. :D

Reppana

Pusuttelutuokio

Tämmöinen suloinen Aatu-herra kävi meillä toissapäivänä muorien kans leikkimässä.

Paljon onnea Lumi 1 vee!

2011-02-18T10:44:00.000-08:00

Pienestä tytöstä tuli iso.

Kevättä odotellessa

2011-02-14T03:25:00.000-08:00

Ihanaa kun aurinko viitsii jo pilkahdella esiin! Alkaa heti tulla lisää energiaa. Unnakin paistattelee päivää sohvan käsinojalla, johon ikkunasta heijastuu auringon säteet. Ja Lumi häiritsee neidin siestaa tökkimällä pitkällä kuonollaan kaveria leikkihommat mielessään.

Kamera on tullut tänäaamuna postiin, jospa vika on korjaantunut. Täytyy lähteä se tästä kohtapuoliin hakemaan. Myös koulutusjutut alkaa kevään tullen nostaa päätään: RumaRakille tulee maaliskuun puolenvälin jälkeen tokokurssit, ja minähän ilmoitin Lumin kilpatokoryhmään mukaan! Jospa sitä saa treenattua niin tiiviiseen tahtiin, että kesällä uskaltaisi jo kisoja kokeilla... ainakin möllejä. :)

Ennen kameran huoltoon toimittamista ehdittiin testata uutta kaukolaukaisinta. Anna ja Nooa-collie olivat meillä kylässä, ja innostuttiin "pieniin" kuvaussessioihin. Ja seuraavan kuvan myötä toivotankin hyvää ystävänpäivää kaikille lukijoillemme!

Herra murkku ja muorit

2011-01-24T08:24:00.000-08:00

Ja taas yksi kiireetön viikonloppu takana. Ehdittiin jopa sinne puistoonkin, pitkästä aikaa. Matkaseuraakin saatiin, kun mukaan matkalta poimittiin Anna ja murkkuikäinen, ihana Nooa-collie.

Lumi näytti tottelevan koiran esimerkkiä. Se onkin saanut nykyään lempinimekseen Essi-esimerkki. Kun se on vaan niin kiltti. Tai sitten sen ilme saa aina uudestaan heltymään. Puistossa pysytään hienosti paikoillaan, kun mamma ottaa kuvia. Ja jos meinataan ottaa varaslähtö, tullaan takaisin kun kuuluu pienikin muistutus asiasta.

Kyylämuorimme piti huolen, ettei kukaan astunut puistoon ilman kovaäänistä hälytystä. Tunkeilijat pidettiin vähintään viiden metrin säteellä aidasta karmealla räksytyksellä. Tappijalalle puistoilu oli enemmänkin umpihankihyppelyä. Ja sen se oli näköinenkin. Onneksi pakkanen sentään pysyi loitolla, saatiin nauttia ulkoilmasta ilman että olisi jäätynyt paikalleen.

Ja lopuksi vielä, Lumi 11kk. Iiiiso tyttö jo! Ainakin jos vertaa...

Lumi 10vko. Voi apua. Ikävä tuota pennun tuoksua ja pörrökarvaa. Ja naskaleita! Ja pissiä lattialla! Mutta pentu se on edelleen, ulkokuori vaan olennaisesti muuttunut. Hyväntahtoinen hölmö!

Talviuneksijat

2011-01-21T04:29:00.000-08:00

Jaahas, meinaapa taas unohtua tämä päivittely. Ei sillä, ei ole kyllä mitään ihmeellistä tapahtunutkaan viime aikoina. Talvihorroksessa taidetaan olla koko porukka. Opinnäytetyön sai allekirjoittanut palautettua kunniallisesti. Vielä sen esittäminen on edessä tuossa ensi viikolla, jonka jälkeen ei tarvitse enää siihen palata (toivottavasti). Sittenpä alkaa työharjoittelujakson odottaminen, joka kestää maaliskuulta sinne toukokuun loppuun, kunnes koittaa valmistuminen! Ja tuon harjoittelujakson aikana pitäisi vielä tekaista kaksi näyttöä. Hommaa siis riittää näin viime metreilläkin vielä.

Suurin uutinen lienee tämä meidän muutto! Minimaalisesta opiskelijakaksiosta 65 neliöiseen rivitalokolmioon. Ihan kiva muutos. Vielä puuttuu kaikkea pientä, jonka jälkeen voisi jo mieltää tämän kodiksi. Koirat tykkää kun on enemmän tilaa, ja jospa tuossa keväämmällä päästään takapihan aitauspuuhiin!

Kolme viikkoa meni mulla tosiaan sairaana. Nyt alkaa olo tuntua jo suht terveeltä, ja pitäisi päästä takaisin normaalirytmiin. Uutta objektiivia olisi kova halu päästä johonkin puistonpahaiseen testaamaan. Jos vaikka viikonloppuna tulisi tilaisuus.

Kotisivujen suhteen sain aikaan päivitellä marraskuiset Lumin riehumiskuvat galleriaan. Muutama kuva myös tammikuun talviunilta. Myös Lumin näyttelytulokset päivitetty kotisivuille.

Palaillaan asiaan.

Kuulumisia ja sairaskertomuksia

2011-01-10T03:57:00.000-08:00

Hei täältä flunssan kourista! Pitkästä aikaa kuulumisia! Minä olen ollut koko joululoman kipeänä. Kuumetta, keuhkoputkentulehdus, silmätulehdus ja flunssa. Ja nyt näyttää siltä, että saattais olla vielä angiinakin, kurkku kipeytyi nimittäin yhtäkkiä kaiken muun lisäksi.

Joulu vietettiin Suomussalmelta. Lahjojakin tuli, ihmisille ja koirillekin. Uudet pannat tilattiin neideille ja saivat ne kyllä jo ennen joulua käyttöönsä. Lisäksi paketista paljastui vähän herkkuja ja uudet lelut molemmille.

Kahdet kehät on Lumin kanssa päästy jo kiertämään. Ensin oli voittajanäyttely Helsingissä, jonne tyttö tiputti sopvasti karvansa. Kehässä oli siis kalju, ja H sieltä sitten saatiin. Tuomari oli Gro Svandaisflona, joka katsoi tarkkaan erityisesti liikkeet, ja arvosteli melkoisen tiukasti muutenkin. Paljon hyvääkin arvostelussa oli, eikä tulos päässyt lannistamaan meitä.

Arvostelu voittajasta:
Quite tall blue merle of good type. Well-shaped head. Good eye. Good, thick ears. Good neck & topline. Good angulation, but is too narrow & shallow in ribcage. Drive & front movement is too high. Very good colour, not in tall coat today.

Suomennos menee ehkä jotakuin näin;
Aika korkea merle, hyvää tyyppiä. Hyvän muotoinen pää. Hyvä ilme? Hyvät, paksut korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvät kulmaukset mutta liian kapea ja matala(?) rintakehä. Etuliikkeet liian korkeat. Todella hyvä väri, ei täydessä turkissa tänään.

Ja eilen oli vuorossa Kajaanin Tamminäyttely. Aamulla heräsin uudestaan silmätulehdukseen ja kurkkukipuun, mutta särkylääkkeen voimalla lähdettiin liikkeelle. Ja onneksi lähdettiin! Tuomari oli ruotsalainen, Johan Andersson. Ja ERI tuli!

Arvostelun suomennos;

10kk vanha narttu, jolla hyvät linjat. Hieno pää ja ilme. Hieno ylälinja, hyvät kulmaukset edessä ja takana. Ikäisekseen (?) Riittävä runko. Sopiva luusto. Erinomaiset liikkeet. Hyvänlaatuinen, hieman niukka turkki. Hyvä väri. Miellyttävä luonne. Hienosti esitetty.

Todella tyytyväisinä ja hyvällä mielellä lähdettiin kotiin, ei kun seuraavia näytelmiä suunnittelemaan!

Tämän vuoden tavoitteita olisi Lumin kanssa pyörähtää näyttelyissä lisää, harjoitella tokon alokasluokan liikkeet suht. kuntoon, ja kesällä ehkä möllikisoihin? Agility olisi haaveissa aloittaa myös ehkä keväällä tai kesällä, kunhan ensin käydään virallisissa kuvissa.

Unnan kanssa jatketaan entiseen malliin. Paitsi lisenssin osto on edessä, ja jospa me viimein uskallettaisi kisaamaan agilityn saralla. Tokokurssille myös haluttaisi vielä mennä, ja katsoa, olisko Unskinkin kanssa möllikisat edessä. Agilityn möllikisoja kierrellään mahdollisuuksien mukaan.

Uutta joululahjaobjektiivia pitäisi myös lähteä kuvaamaan, kunhan tuntisi itsensä vähän terveemmäksi. Ja edelleen olisi paljon kuvia muokkaamatta, joista valitsin Lumin kuvan opinnäytetyöhön. Jospa sitä saisi muokkausoperaation aikaiseksi.

Jouluntoivotus

2010-12-22T07:49:00.000-08:00

Unna mölleili nollaradan!

2010-12-06T13:17:00.000-08:00

Miten tämä bloggaaminen on nyt niin tuskan takana? Ei vaan saa aikaiseksi. Tai sitten on niin paljon muutakin, opinnäytetyötä, nettisivuprojekteja sun muuta pientä värkkäämistä.

Joulua odotellaan. Viikonloppu oltiin Suomussalmella, lähdettiin lauantaina, kun silloin (4.12.) mölliagilitykisat täällä Kajaanissa. Mietin pitkään, että uskallanko mennä vai en. Vielä aamullakin jahkasin varmaan kaks tuntia, meen-en mee-meen-en sittenkään mee... Miten voi jännittää jotkut möllikisat niin paljon?

Jotenkin jalat vei vaan koiran ja itsensä autolle, keräsi kamat ja kävi nostamassa käteistä. Niin ne jalat. En minä muuta selitystä keksi. Siinä sitten seisoin hallilla ja ilmoittauduin. Oudot jalat.

Onneksi kuitenkin lähdettiin! Tuli tosi mahtava fiilis, otettiin kaksi starttia mölliluokkaan, ja ensimmäisellä kerralla tuli 10 möllisäännöillä (virallisesti hylätty), kun koira niin rakastaa niitä kontakteja, ja siinä oli sitten puomi hypyn vieressä, ja hypylle oli matka. Unna juoksi puomille, ehti koskettaa sitä etutassuilla, mutta tuli onneksi käskystä oikealle esteelle.

Toinen rata, NOLLARATA! Aikaa meni 36,5s, ihanne 50s! Vitsi olin fiiliksissä! Osallistujia ei varmaan ollut siinä luokassa kuin 4-5, ja me sijoituttiin kolmansiksi, oli joillain toisilla vielä paremmat ajat. Mutta olin enemmän kuin tyytyväinen sijoitukseen, ja etenkin siihen, että rata meni virheittä ja todella sujuvasti. Ihan mieletöntä! Ja aikaankin olin tyytyväinen. Ja mikä parasta: voitettiin itsemme, kun mentiin! Ekat möllikisat! Nyt tuntuu ainakin tällä hetkellä, että uskalletaan osallistua tästä lähin paljon paremmin noihin mölleihin, mitä ennen. Seuraavat onkin RumaRakin pikkujouluissa 19.12, paitsi pakkasraja on -15. Toivotaan parasta. :)

Jääräpäinen antura

2010-11-14T15:29:00.000-08:00

Terveiset lumimaisemista Suomussalmelta! Sitä ne on kyllä kieltämättä täällä Kajaanissakin jo.

Sunnuntaina sain vihdoin ja viimein onnistuneita kuvia Lumista. Ja muutama vahva ehdokas nousi siihen opinnäytetyöhönkin. Eiköhän noista jotain irtoa. Seuraavaksi on oppariprojektissa siis Unna. Neiti ois pesun tarpeessa, ens viikolla pitänee hoitaa sekin asia.

Lumin antura aukesi uudestaan. En taas huomannut sitä aluksi, Suomussalmella kun ulkona riehui. Sisälle tultua huomasin omassa paidassa verta, ja tarkistin sitten koirat, huomatakseni että pikkuriiviön antura vuosi melko pahasti. Vaikka se oli jo ihan parantunut! En ymmärrä mihin ihmeeseen se sai saman anturan rikottua, ja vielä noin pahasti. Ja edelleen ei mitään haavaa tms, pelkästään iho rikki, antura helottaa kirkkaanpunaisena. No ei kun paketoimaan tassu uudestaan, toivottavasti ei tulehdu sentään. Tohtorin pakeille kai sitä pian joutaa, jos tuo vielä monesti meinaa aueta. Raukka on niin mahdottoman meneväinen ADHD - tapaus, mutta taitaa olla lasista tehty. Jos vaikka sitten haarniskaa alkais sunnittelemaan tuon sähkösaappaan suojaksi...

Ensimmäinen haaveri paikattiin sukalla, nyt neidillä tassussa komeilee ideaaliside (vai mikä sen hieno nimi lie)

Kuvagalleriaan ilmestyy uusia lumi-Lumikuvia ensi viikon aikana, tuli taas lähemmäs tuhat kuvaa, joten menee taas hetki kun saa kaikki käytyä läpi.

Ja agilitykuume on taas koholla. Haluttais reenaamaan kovasti. Mutta kun en ehtinyt mukaan talven kursseille Puksin kanssa! Jospa joulun jälkeen alkais uusia, niin ängetään vaikka väkisin. Oon miettinyt sitä lisenssin ostoa ensi vuodelle. Sitten ei vois ainakaan jahkailla että uskaltaako kisoihin vai ei. RumaRakilla on ensi kuussa pikkujoulut, joissa möllikisat. Sinne nyt ainakin mukaan mennään näin aluksi!

Leikkisä lauantai

2010-11-07T03:52:00.000-08:00

Tämäkin viikonloppu vierähti kotopuolessa Kajaanissa. Lauantaina käytiin koirapuistossa, ajatuksena saada opinnäytetyöhön Lumista kuva. Sen pitäisi olla Lumia kuvaava, eli haluan ehdottomasti jonkun leikkisän, vauhdikkaan kuvan. Mutta omiensa suhteen sitä tahtoo olla ihan ylikriittinen. Ja asiaa ei helpottanut, että suurin muistikorttini oli unohtunut matkasta... Lisäksi Lumi uppoutui puiston harmaa-valko-ruskeaan maastoon vähän liian hyvin, eikä erottunut sen takia kunnolla. Päätin siis odottaa, että tulee kunnolla lunta ympäristöön, ja kuvata opparikuvan vasta sitten.

Saipahan kuitenkin koirat vähän riehua, Lumi sai kerrankin hakea palloa (melkein) kyllikseen. En kyllä tiedä, kyllästyisikö se koskaan puuhaan...

Illalla huomasin sitten kun Lumi nuoli tassuaan, että sillä on etutassun kannusanturasta lähtenyt iho. Anturan pää on ihan tulipunainen. Huuhtelin sen illalla, laitoin rasvaa ja sukan suojaksi. Yöllä oli valunut verta siitä. Mitään haavaa tai ruhjetta siinä ei näy, pelkästään nahka lähtenyt. Jospa se siitä paranee, kun antaa olla rauhassa ja rasvailee sitä ja ottaa nyt rauhallisesti.

Koirien kuvagallerioihin on päivitetty syyskuulta asti kuvia. Myös kotisivut ovat remontissa, ulkoasun ja tekstien päivittelyn osalta.

Lumi 37 viikkoa

2010-11-04T13:07:00.000-07:00

Lumi-muori tänään 37 viikkoa. Korkeutta 39cm. Painoa 7,5kg.

Lähtölaskentaa

2010-11-03T12:54:00.000-07:00

Pian saa jo alkaa laskea viikkoja ja päiviä pikkutytön ekoihin virallisiin näyttelyihin. Odotan jo liiankin innolla!

Kati ilmoitti Lumin messariin voittajanäyttelyyn. Mukava päästä vihdoin kokemaan tuo messari, kun aina on haaveissa ollut. Myös tamminäyttely tulee, hitaasti mutta varmasti, jonne lähetin jo ilmoittautumisen menemään.

Viime mittauksessa neidin korkeuskäyrä näytti taas vähän nytkähtäneen ylöspäin. 39cm. Huomenna täytyy ottaa ihan kuvakin, että näkee miten on karvaa tullut. Blogiin ei ole tullut hetkeen noita kasvukuvia laitettua, joitakin taitaa kuvakansioista löytyä, ei vaan ole ehtinyt niitä käsittelemään ja laittelemaan. Painoa pikkukakaralla oli 7,6kg viime punnituksella, josta on melkolailla viikko.

Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, ja pitää sellainen kuvanmuokkausurakka. Kansiot taas pursuilee. Miksi niitä kuvia on aina niin kiva ottaa, mutta muokkaaminen on muka aina liian työlästä? Tekosyyksi voisin kuitenkin mainita, että opinnäytetyön kuvien parissa menee aikaa, eikä sen jälkeen enää useinkaan jaksa alkaa omia kuvia enää lajittelemaan ja käsittelemään.

Eilen käytiin molempien koirien kanssa Pallohallilla tokoilemassa vähän. Lumin kans otettiin seuraamista, pari luoksetuloa, liikkeestä jättöjä ja pari luoksepäästävyyttä Tonin avustuksella.

Seuraamisessa on tapahtunut edistymistä. Lumi meinasi lähteä edistämään helposti, ja alkoi rynniä kiireellä eteenpäin, niin ettei tavallaan seurannut yhtään, mihin tahtiin itse menin. Nyt olen tehnyt sillain, että lähden hitaasti liikkeelle, ja otan uusiksi heti jos lähtee edistämään. Niin että koira seuraa minua eikä päinvastoin... :)

Eilen siis meni seuraamispätkät tosi loistavasti! Ei edistänyt kertaakaan, kontakti säilyi! Ei vieläkään pitkiä pätkiä olla otettu, ehkä pisimmillään eilen jotain 5-8 askelta kerrallaan. Näin pysyy sitten kontaktikin helpommin koko ajan, ja tulee täysin onnistuneita suorituksia.

Liikkeestä seisomaan jättöä ollaan harjoiteltu pikkuhiljaa. Sujui ihan hienosti, tajuaa hyvin idean, joskin välillä stop-käskyn kuullessaan ottaa vielä muutaman askeleen. Aina kun kaikki neljä tassua maassa, naks ja palkka. Ja itse otan ns. haamuaskelia siinä vieressä, ja muutaman askeleen eteenpäin kun pysähtyy.

Maahan jättö on edelleen se Lumin bravuuri. Maahanmeno oli eka liike mikä on opittu, ja siinä ei aikailla, kun käsky kuulee. Olen niin iloinen tuosta meganopeasta tipahtamisesta, toivottavasti tuo säilyykin tuollaisena!

Luoksetulotkin meni hienosti. Jää istumaan, ja sivulle - käskyn jälkeen tulee nopeasti, ja kiertää vasemmalle sivulle. Nyt alkaa jo oikea paikka löytyä tuossa takaakierrossa, tähän asti on saanut ohjailla vielä aika paljon. Suurta edistystä tässäkin siis.

Luoksepäästävyyttä tehdään vielä nakkisyötöllä. Vuokatin koulutuksissa viimeksi nousi loppuvaiheessa seisomaan kun kouluttajan kans tehtiin. Eilen sujui hienosti, pysyi paikallaan koko ajan.

Unnan kans otettiin seuraamispätkiä, luoksetuloa ja liikkeestä jättöjä. Seuraamisessa kontakti pysyi hienosti, ja paikka myös. Ja oli tytöllä intoa tehdä! Sivulle tulo oli aluksi vähän liian vauhdikasta, oli niin paljon intoa ettei malttanut jäädä paikalleen, piti tarjota tassua ja vaihtaa paikkaa ja häseltää. Pian kuitenkin alkuhäsellys laantui ja maltettiin keskittyäkin.

Liikkeestä jätöt meni myös mukavasti, tosin välillä meinaa tuo seisomaan jääminen unohtua ja muuntautua maahan menoksi. Vähän aikaa pitää muistutella mieleen käsiavuin että mitä se stop tarkoitti.

Tuo luoksepäästävyys vaan on asia, joka koituu luultavasti meidän kompastuskiveksi, kisoja ajatellen siis. Unnan tyyli kun on ensin haukkua kaikki vieraat läpi. Siihenkin pitäisi treeniä saada, ja olisi mukava päästä johonkin tokoryhmään kunhan sellaisia jostain ilmaantuisi. Toivottavasti keväällä viimeistään...

Kiirettä pitää

2010-10-22T06:58:00.000-07:00

match show 17.10.

Päivitykset blogin ja kotisivujen suhteen on pohjalukemissa. Koulu pitää tiukasti otteessaan näin viimeisenä vuonna, ja tällä hetkellä on vielä tuo opinnäytetyö käynnissä. Lisäksi pitäisi muuttaa kotisivujen ilmettä, mutta en ole saanut kovinkaan paljoa aikaan...

Lumi kahdeksan kuukautta, ja tämän päivän mittauksen mukaan, neiti olisi kasvanut muutaman millin, eli 39cm kieppeillä heiluu. Kuukauden olikin pysynyt 38,5cm:ssä, mutta nyt taas näyttää kasvaneen.

Unnan agilitykoulutus loppui kun neidillä alkoi juoksut, mutta kurssi oli muutenkin jo loppumassa parin viikon päästä. Nyt on juoksutkin jo ohi, mutta seuraavasta kurssista ei vielä ole tietoa. Tarkoitus oli tuossa aiemmin syksyllä mennä ensimmäisiin möllikisoihin, mutta estyimme sitten noiden juoksujen ja Oulun reissun takia. Ensi vuodelle sitä sitten ilmeisesti lisenssi hankitaan, apua!

Lumin kanssa on myös taukoiltu tuosta tokokoulutuksesta, kaks viikkoa sitten kävimme pitkästä aikaa taas Vuokatissa treeneissä. Hienosti kyllä sujui, harjoiteltiin mm. luoksepäästävyyttä, luoksetuloa sivulle ja pikku pätkiä seuraamista. Kotona ollaan vähän treenattu seuraamista myös, kun välillä neiti meinaa lähteä edistämään. Ollaan vähän hitaammalla tempolla harjoiteltu nyt. Myös liikkeestä seisomista ollaan alettu harjoitella kotosalla.

Lumin kanssa pyörähdettiin Paltamon mätsärissä 17. päivä. Vähän jännitti halliolosuhteet tyttöstä, mutta hienosti silti jaksoi ravata ja seistä. Tuomaria pikkasen pakitti aluksi, mutta pöydällä seisoi oikein nätisti. Loppujen lopuksi oltiin punaisten pentujen ykkösiä, ja BIS-4!

Nyt lähdetään viettämään viikonloppua Suomussalmelle, ensi viikko onkin ihana syysloma!

Paljon onnea Unna 2-v!

2010-09-09T01:16:00.000-07:00

Unna täytti viime sunnuntaina kaksi vuotta. Olimme Suomussalmella, ja samalla kuvailin synttärisankaria ja Lumia. Eilen sain vasta kuvanmuokkausurakan päätökseen.

Kukas hän on?

Seuraamme liittyi hetkeksi bichonpoika-Elmo.

Loput kuvat lisäilen aikanaan galleriaan.

Lumi 28 viikkoa (seitsemän kuukautta)

2010-09-02T08:02:00.000-07:00

Neiti seitsemän kuukautta, 28 viikkoa. Korkeutta 38,5cm, eli ei (onneksi) ole viikossa kasvanut. Painoa seitsemän kiloa.

Vauhtia piisaa

2010-08-30T13:16:00.000-07:00

Toiseksi viimeiset agilitytreenit möllikurssilla Unnan kanssa. Tänään oli kilpailutasoinen rata, jossa jokainen sai mennä omaan tyyliinsä, ja sen jälkeen sai vasta palautteet ohjaajilta. Unnalla oli taas rallivaihde päällä, joten vauhtia ainakin piisasi ja ihan hyvin meni ratakin, muutamaa kömmähdystä lukuunottamatta. Tällä kertaa oli hovikuvaaja mukana, kiitos Tonille. Piirsin myös ulkomuistista radan, sen pitäisi olla ehkä jotakuinkin sellainen, mikä se olikin.

Jätin ensin koiran ykkösen taakse, ja menin itse puomin alkupäähän ottamaan vastaan. Puomilta lähdin ekalla kerralla ehkä vähän liian aikaisin itse, jolloin putkeen ohjattavuus vähän meni miten meni, mutta toisella kerralla hiottiin tätä, ja meni paremmin. Putken jälkeen valssi, josta vitoselle, kutoselle ja renkaaseen ilman ongelmia. Putkeen meni muistaakseni molemmilla kerroilla hyvin, ja sen jälkeen ekalla kerralla menin tuohon ysille jotenkin vaikeasti, ja tein putkelle takaaleikkauksen, jonka johdosta en sitten ehtinyt ohjaamaan 12 esteelle. Toisella kerralla ohjaajan neuvoja totellen, lähetin 8 putkeen, jonka jälkeen menin suoraan ysi hypyn taa kutsumaan koiraa, ehdin juuri ja juuri sen takia, kun Unna irtosi vähän huonosti putkeen ja lukitsi sen melko myöhään. Mutta ehdin juuri siis, ja siitä olikin helppo ohjata 10 esteelle ja putkeen. Ehdin tällöin hyvin vielä itse juosta 12 esteelle, siinä valssi ja kepit. Ekalla kerralla, tuon oman takaaleikkaushässäkän aikaan, en tosiaan ehtinyt ohjaamana tuota 12 estettä, ja Unna kävi vetämässä sillä välin pienen hepulilenkin tuolla 16-17 esteillä, kunnes toisella kerralla tosiaan meni tosi hienosti. Unna kuunteli, ja kepitkin meni molemmilla kerroilla oikein ekalla kerralla. Sitten 14 hyppy takaa ja keinu. Ei ongelmia. Paitsi ekalla kerralla keinulla hyppäs alas. Toisella kerralla huusin hyvissä ajoin ota, niin koira osasi hidastaa ja varoa tipahtavaa keinua. Ja loppu meni molemmilla kerroilla hyvin.

Vauhtia oli taas pienen kylän verran, kyllä tämä koira osaa yllättää. :) Ensi kuussa olisi sitten ekat oikeat möllikisat! Ja ohjaaja sanoi, että tammikuussa on sitten viimeistään mentävä virallisiin tamminäyttelyn aikaan. Jänskättää.

Ongelmia

2010-08-29T06:32:00.000-07:00

Tietoteknisiä ongelmia. Kameran muistikortti meni ilmeisesti rikki, yhden mätsärin kaikki kuvat lähti pois, ennen kuin sain koneelle, ja toisen mätsärin puolet kuvista. Nice. Herjaa jossain puolessa välissä kopioimista, että levy täytyy alustaa tms, alustin sen, mutta herjaa edelleen samaa. Ja kortin ostosta ei edes ole kovin kauaa.

Laiskuus myös huipussaan - Unna on käynyt kolmessa mätsärissä, Sotkamossa 18.8., jossa oli BIS2 (nämä kuvat poistuivat kokonaan kortin temppuillessa), Kajaani keskuskoulu 19.8., jossa Unna sekarotuisten toinen (tällöin Lumi alkoi ontua, ja mätsäri jouduttiin perumaan sen osalta, kuvaajaa ei täällä edes ollut), ja Seppälän maalaismarkkinat 28.8., eli eilen. Siellä Unna BIS2. Lumia en viitsinyt tuonne ottaa, kun lääkäri määräsi lepoa vielä viikoksi. Mieluummin odotan liian kauan, kuin lähden heti koiraa rasittamaan, ettei jalka varmasti kipeydy uudelleen.

Ja viime maanantain agireenit meni Unnan kanssa aivan LOISTAVASTI! Neiti sai nimityksen musta salama, oli ihan uskomattoman nopealla tuulella, hyvä jos ehdin ohjaamaan! Vautsi vau, enpä ole tyttöä vielä ihan tällaisessa vauhdissa nähnyt. Ratakin oli aika vaikea jossa oli paljon ansoja. Silti ehdittiin mennä kahteen kertaan se läpi ilman suurempia komplikaatioita. :) Olin ylpeä - itsestäni ja Unnasta - molemmista! En unohtanut kertaakaan rataa/seuraavaa estettä, yhteistyö pelasi ja VAUHTI myös! Ja Unna jopa vähän irtosi! En ole jaksanut piirtää tuota rataa, mutta voisin sen tänne laittaa, sen verran hieno suoritus oli. Jospa se tästä. Jos ens kuussa möllikisoihin. Tosin pelottaa, että se alkaa haukkua tuomarille kesken kaiken. Nytkin välillä vähän vilkuili tuttua agiohjaajaa ja kaarsi kauempaa. Tuon kun saisi kitkettyä pois... Mikähän niissä ihmisissä pelottaa?!

Miksi nämä tekstit ovat nykyään aina kuvattomia? Pitäisi lähteä kuvaamaan noita koiruuksia, että saisi myös galleriat päivitettyä. Lumin ontuminen vaan hieman nyt hidastaa, kun en viitsi päästää tyttöstä irti, kun pitää olla levossa. Mut jospa sitä viikon päästä saisi lähdettyä kuvailemaan.

Se kasvaakin vielä

2010-08-27T07:35:00.000-07:00

Apua, viime torstaina en alkanut mittailla Lumia enkä ottaa kasvukuvia tuon ontumisen takia, mutta nyt näytti kasvukäyrä melko yläkanttiin...

38,5cm. 6,7kg. Ikää 27 viikkoa, eli viikon päästä seitsemän kuukautta. Hui. Vieläköhän tuo meinaa kasvaa...!

Helpotus

2010-08-27T01:58:00.000-07:00

Eilen tehtiin Lumin kanssa Iisalmen reissu. Kati (Lumin kasvattaja) varasi eläinlääkäriajan sieltä, kun Kajaaniin ei saanut koko viikolle röntgenkuvausaikaa. Aika oli kahdelta, ja eläinlääkäri venytteli, kokeili luut ja nivelet, onko kaikki paikallaan. Eilen aamuna en huomannut enää edes hypyttämistä, ja eläinlääkärikin katsoi liikkeitä, eikä huomannut mitään. Hän sanoi, ettei kuvia vielä kannata ottaa, koska jos siellä jotain olisikin, hyvin suurella todennäköisyydellä se ei vielä näkyisi kuvissa.

Pientä jäykkyyttä oli siinä jalassa venytellessä, mutta kaikki oli paikallaan. Kinnervikakin on varmasti poissuljettu, koska kinnernapukan pitäisi olla huomattavasti paisunut ja suurempi kuin toinen. Legg perthestäkään ei tässä vaiheessa kyllä lääkäri osannut epäillä.

Toivo on siis suuri, että koipi olisi ollut vaan venähtänyt tai kolahtanut johonkin. Viikon ajaksi määrättiin Lumille vielä lepoa, ei riehumista, pelkkää hihnassa kävelyä. Alku- ja loppulämmittelyt tehtävä huolellisesti. Jos vielä viikon aikana hpyttää jalkaa tai ontuminen alkaa uudestaan, sitten vasta kuviin. Tasaisesti se on kyllä koko ajan parantunut. Ensimmäiset pari päivää ontuminen oli pahan näköistä, mutta siitä sitten lähti menemään paremmaksi, ja välillä reippaassa ravissa hypähti aina sillä jalalla yhden askeleen. Nyt ei siis tuota hypyttämistäkään enää ole havaittu.

Toivotaan siis, että neidin jalka olisi lopullisesti parantunut! Meidän osalta kyllä pentuagility jää, ei sitä taida ollakaan enää kuin kolme kertaa, ja en taida uskaltaa rasittaa sitä vielä viikonkaan kuluttua kovasti. Pikkuhiljaa sitten omaan tahtiin. Paitsi Lumin tahdin tietäen en usko pikkuhiljaa omaan tahtiin HITAASTI etenemiseen.

Milloin on annettu liikaa jollekin kantaakseen?

2010-08-21T04:31:00.000-07:00

Lumi ontuu. Torstaina oltiin lähdössä mätsäriin, ja juuri ennen ovesta ulos menoa, huomasin sen pitävän vasenta takajalkaa ylhäällä. Lähdettiin kuitenkin, ajattelin sen niukauttaneen sen leikkiessään, ja menevän pian ohi.

Kentällä tilanne ei näyttänyt paremmalta: liikutin Lumia, ja ravissa se ontui välillä ihan kunnolla, jätti kokonaan astumatta jalalle ja ns. hypytti sitä koipea. Peruutin meidän ilmoittautumisen, ja vein Lumin kotiin lopulta.

Illan seurailin. Normaali, hiljainen kävely ei tuottanut oikeastaan ongelmia, välillä huomasi että astuu jotenkin hassusti. Seisoessaan näki, että paino on melkein kokonaan oikealla jalalla, ja vasen on maassa vain hyvin kevyesti. Ravissa näki ontumisen ihan selvästi, askel, askel, hyppy, hyppy... Yritti astua ristiin, hypyttää, ontua, mitä vain, ettei tarvitsisi astua vasemmalla.

Illan myötä jalka vähän ehkä vertyi, eikä näyttänyt välissä niin pahalta. Ennen nukkumaan menoa, Lumi kuitenkin lepäsi itse jo reilun tunnin. Kun kutsuin koiraa nukkumaan, seurasin, miten se levon jälkeen lähtee liikkeelle, näytti taas paljon huonommalta.

Aamulla ontui taas. Kahdentoista aikoihin soitin eläinlääkäriin. Saimme ajan puoli kolmeksi. Kiireinen eläinlääkäri ehti vain vähän tunnustella, ja sanoi että on varattava aika Liiraan kuvattavaksi. Ehdin vielä kolmelta soitaa Liiraan, jossa sanottiin vain, että ensi viikko on kokonaan täynnä, ja meidät otettiin peruutuspaikalle ensimmäisenä. Miten voi olla niin täyttä, ettei ehdi yksiä ainoita kuvia ottaa?!

Saatiin kipulääkettä, ja ollaan yritetty välttää riehumista, ja rauhoitella Lumia. Rassukka oisi niin touhukas koko ajan, ja iloinen.

Katsotaan, saataisiko maanantaina Iisalmeen aikaa. Sinne lähdetään heti, jos saadaan. Harmittaa tosi paljon, ja koko ajan yrittää miettiä, mikä siinä voisi olla. Sitten vaan turhautuu ja etsii jotain pahimpia sairauksia ja vertailee oireita ja on varma että nyt sillä on milloin mikäkin.

Koira antaa venytellä jalkaa, koskea, eikä missään kohdassa tunnu olevan mitään kipukohtaa. Ei voi kun odottaa ja toivoa sen olevan jotain harmitonta...

Onnistuneet agireenit - kerrankin!

2010-08-17T06:12:00.000-07:00

Eilen oli vuorossa Unnan mölliagireenit. Sää oli ensimmäisen kerran agilityyn sopiva; ei paahtavaa hellettä! Koirassakin oli siis hieman enemmän virtaa, ja vuorossa oli lähtöharjoituksia. Oli neljä lyhyttä rataa, joissa piti lähdöissä miettiä, minne sijoittuu ja mihin jättää koiran. Ja vitsi, että oli tyytyväinen, ensimmäistä kertaa ihan kunnolla!

Unnassa oli sopivasti vauhtia, ja neiti jopa hieman irtosi niin, että sain tehtyä jokusen takaaleikkauksen, ja irrotettua suoralla. Ohjaajakin kehui, että nyt pelasi yhteistyö tosi hyvin. Rata näytti tältä:

Saatiin kaikki harjoitukset menemään onnistuneesti. Valkoisilla ympyröillä merkityssä radassa pelon aihe oli, että koira menee puomille, eikä tule esteelle ja putkeen, ja niinhän siinä alussa kävikin. Kokeilin sitten niin, että menin itse jo putken suulle, ja kutsuin sen siis kahden esteen takaa. Ja sehän onnistui, jes!

Valkoinen neliörata, missä toinen este oli kepit, jätin sen vinoon ekan hypyn taa, että se näki nuo kepit. Aluksi meni joku keppi aina välistä, mutta otin uudestaan niin, että menin itse kepeille valmiiksi, kutsuin koiran, ja ns. niistin sen pujotteluun. Sittenpä sujui sekin tosi mukavasti.

Mustilla neliöillä oli haaseena putken pää. Jätin koiran ykkösen taakse, menin itse kakkoshypylle ottamaan vastaan. Siitä ohjasin tiukasti oikeaan päähän menemällä itse väärän pään tukkeeksi, kun koira tuli hypyltä.

Mustat ympyrät meni mainiosti myös! Tosi hyvät kontaktit, ja keinullakaan ei enää epävarmuutta!

Todella tyytyväinen olin tähän kertaan, välillä meinasi jo epätoivo iskeä, mutta jospa sitä eteenpäin luovitaan. Syyskuussa olisi möllikisat tulossa, saa nähdä, jos sitä vaikka sinne uskaltaisi.

Eilen oli illalla sitten myös pentutoko, jossa harjoittelimme varmuutta maahan menoon, niin että Lumi menisi maahan mistä kohti vaan. Ja sitten edelleen sitä lonkka-asentoa. Tytöllä oli kyllä virtaa ihan hirveästi, pisteli menemään kentällä lopuksi sen minkä ehti, niin että hiekka vaan pöllysi!

Nyt edelleenkin sitä maahan meno juttua kotona treenaillaan. Sitten pitäisi saada aikaiseksi taas viritellä ovien väliin pahvi, että vois taas vähän hyppyäkin treenailla. Seuraamista lyhyissä pätkissä silloin tällöin. Tänään suuntaamme neidin kanssa pentuagilityyn, jossa taisi olla harjoituksen alla sylikäännös ja rengas.

PEK1 KP ROP RYP-4

2010-08-15T06:36:00.000-07:00

Mahtavasti alkoi Lumin näyttely-ura tänään! Kyseessä oli siis pentunäyttely täällä Kajaanissa. Tultiin paikalle jo yhdentoista aikaan, kehät noin tunnin myöhässä. Oisko Lumin kehä ollut vasta joskus yhden-kahden aikaan. Lumi oli ainoa sheltti, tuomarina Marjo Nygård. Neiti käyttäytyi taas oikein mahtavasti, oli rauhassa kehän ulkopuolella, pussaili silittelijöitä ja katseli meininkiä varsin rennosti. Kehässä ravasi hienosti, ja seisominenkin sujui nätisti.

Arvostelumme oli tällainen:

6kk vielä hieman ilmava narttupentu. Kaunis pää ja ilme, oikea purenta, varsin hyvät korvat, etukulmauksia saisi olla enemmän, ja runko saa vielä kehittyä. Hyvä takaosa ja häntä, kaunis turkki. Liikuu hyvin. Esiintyy kauniisti.

Ainoana shelttinä oli siis PEK1 ROP ja KP tuli, joten jäimme odottamaan ykkösten ryhmäkehää, jota ennen olikin vain pari koiraa. Tuomari valitsi meidät jatkoon, jonka jälkeen olin jo ihan riemuissani. Ja RYP4 paikalle sitten päästiin.

Unnan ekan tokokurssin päätös

2010-08-12T12:01:00.000-07:00

Unnan tokokurssi päättyi tänään. Hyvä mieli jäi kurssista, ja edistystäkin tuli. Mm. takapään käyttö aukeni koiralle vähän ja monet liikkeet sai varmuutta. Vielä kuitenkin löytyy treenattavaa. Maahanmeno pitäisi saada nopeammaksi, ja liikkeestä maahan meno niin, ettei tule askelia eikä miettimistä. Liikkeestä seisominen sujuu jo ihan mukavasti, vähän vielä kun hiotaan ja kerätään tähänkin liikkeeseen varmuutta niin tuleepi hyvä. Hyppyä ei olla paljoa harjoiteltu, ja nyt täytyy alkaa opettelemaan sitä toiselle puolelle paikalle jäämistä.

Vuorossa oli tänään vähän kokeenomaisempaa harjoittelua. Vähän niin kuin möllikisat, mutta vielä himpun epävirallisempana, ja kukin sai tehdä ihan oman tason mukaan. Liikkeitä oli luoksepäästävyys, paikka makuu, seuraaminen kytkettynä (pieni pätkä), liikkeestä seisominen (sai päättää itse, joko seisominen, istuminen tai maahan meno), luoksetulo ja hyppy.

Luoksepäästävyydessä Unna nousi paikaltaan. Ei liikkunut, nuuhkaisi vaan tuomaria ja istuutui hänen lähdettyä. Paikalla olo sujui mahtavasti! Liikkeen aikana olisi saanut käydä välillä palkkaamassa koiraa, jos tuntui ettei kestä olla sitä kahta minuuttia, mutta luotin Unnaan, ja hyvin meni! Jokainen nousi paikaltaan, sakemanni alkoi haukkua ja räyhätä ja juoksi paikaltaan. Vieruskaveri oli suht rauhallinen (onneksi), mutta loppuvaiheessa sekin nousi hälyä ihmetellen hetkeksi seisomaan. Unna ei välittänyt, vähän katseli mutta suurimman osan ajasta katsoi minua. Olin tosi iloinen, ettei tyttö edes säikähtänyt sitä meteliä.

Seuraaminen oli vaan pieni neliö oikastaan, liikkeelle ja sitten kaksi kertaa käännös oikealle, jonka jälkeen seis. Itsellä tulee olemaan melko paljon töitä sen kanssa, etten katsoisi koiraan niin tiiviisti. Ja Unnalla myös tottua siihen etten tuijota sitä takaisin. Ihan hyvin meni lukuun ottamatta tosiaan sitä, että joudun niin paljon vielä katsomaan itse koiraa. Välillä meinasi hieman vauhti koiralla hyytyä ja jäädä hieman taaemmas, mutta suht. hyvin pysyi kontakti ja paikka.

Liikkeestä seisominen sujui hienosti. Sai tehdä oman taidon mukaan, eikä ollut mitään "määräyksiä" tässä. Seuruuta vähän matkaa, ja "seiso", jolloin Unna pysähtyi ainakin oman huomaamisen mukaan ripeästi. Kävin vaan kääntymässä kauempana, tulin takaisin ja vapautin koiran.

Luoksetulossa koira istumaan, ja tässä liikkeessä ohjaaja käskytti, niin kuin kokeessakin. Unna tuli ihan hyvällä vauhdilla, mutta tuo luoksetulon vasemmalle tulo kaipaa vielä vähän hiomista. Hyvin meni kuitenkin liike siihen nähden mitä ollaan ehditty harjoitella.

Hyppyä ollaan harjoiteltu huimat yhden kerran, eikä silloin harjoiteltu koiran paikalleenjäämistä toiselle puolen. Hienosti Unna hyppäsi, eleillä täytyy vielä auttaa jonkin verran "lähettämällä" koira. Vähän pyöri siellä toisella puolella, kun ei raukka tiennyt, mitä piti tehdä. Ei lähtenyt kyllä tulemaan pois, vaan pysyi esteen toisella puolella.

Olen hirveän tyytyväinen meidän suoritukseen. Ohjaajat kehui, ja kannustivat lähtemään mölleilemään, ja sanoivat meidän pian olevan valmiit kisoihin. Hui! En kyllä vielä uskalla, sitten vasta, kun kaikkia liikkeitä ollaan tahkottu sen verran, että itsekin luotan siihen, että koira osaa ne kunnolla. Mölleihin jos uskaltauduttaisiin tässä syksyn aikana, jos kisoja tulee.

Tässä vielä videota tämän päivän liikkeistä huonolla laadulla. Hyppy jäi videolta pois.

25 viikkoinen rinsessa

2010-08-12T10:14:00.000-07:00

Lumi 25 viikkoa. Karvat tuntuu koko ajan kasvaneen, ja pikkuvauvasta kehittyy kyllä aivan ihana prinsessa.

Korkeutta ei ole tullut kuin n. kaksi milliä viikossa, jospa se nyt alkaa kunnolla hidastua, niin jää tuo korkeus hyviin lukemiin. 37,2cm. oli siis kotimitalla tänään. Painoa oli hippusen tullut lisää edellisestä, vaaka näytti 6,7kg.
Vähän hankalaksi käy 50mm. objektiivilla kuvata meidän pienessä keittiössä, kun neidillä on jo sen verran kokoa, mutta siinä on niin hyvä valovoima, että tulee parhaat sisäkuvat.

Eilen käytiin vähän harjoittelemassa näyttelyä varten samalla alueella, missä se tulee olemaan. Käytiin kaverin kanssa, hän otti Unnan ja harjoitteli match show'hun esittämistä, niin pääsee molemmat tytöt mukaan, eikä ole vaaraa että kehät menee päällekäin kun on toinen esittäjä.

Lumilla meni oikein mukavasti. Ravaa hienosti sivulla löysällä hihnalla, ja melko innokkaasti. Välillä saattaa joku hypähdys tai laukka askel tulla, mutta pääosin kyllä malttaa ravata tosi kivasti. Seisominen sujui myös ilman ongelmia. Huomenna ajattelin pestä Lumin, tänään saksin neidin tassukarvoja siistimmiksi. Näyttelyihin sitten varmaan pääsee suihkepullo mukaan, niin voi siellä vielä tehdä viime hetken silauksia karvoille. Itseä vähän hirvittää, kun en ole mikään ekspertti vielä toistaiseksi näissä turkinhoito asioissa, korvat on siistitty joku aika sitten, ja tuollaisena mennään, tuli mikä tuli.

Unnan tokokurssi päättyi, ja tänään oli sen päätös. Leikkimöllikisa oli vuorossa, ei läheskään kaikkia liikkeitä, sai kannustaa ja tehdä oman tason mukaan, mutta katsottiin että miten sujuu, kun on ehkä vähän jännitystä mukana. Video on latautumassa nettiin, muut on tallennettu videoksi, paitsi viimeinen liike, hyppy jäi pois. No, siitä lisää siis sitten kun tuo video latautuu.

Käsittämätöntä

2010-08-09T11:23:00.000-07:00

Kesä on kohta ohi! Ja vastahan se taas kerran alkoi! Vasta mietittiin taas, että nyt se on ihana loma edessä, on aikaa. Vasta mietin, että Lumin pentunäyttelyyn on vielä kaksi kuukautta aikaa, ja nyt siihen on alle viikko. Keskiviikkona kouluun, ja viimeinen vuosi lähtee käyntiin. Viimeinen kesäloma. Masentavaa. Viimeinen, pitkä vuosi edessä...

Lauantaina oli pentuagility, se siirrettiin ensi tiistailta agilitykisojen vuoksi. Harjoiteltiin kontaktia ja toinen harjoitus oli pieni, suora ratapätkä, hyppy, hyppy, putki, hyppy. Ennen putkea ja ekan hypyn jälkeen harjoiteltiin takaaleikkausta, jotka sujuivatkin oikein hyvin. Kiire meinasi tulla neidin nopeuden vuoksi, että ehdin ohjata vielä viimeisen esteen. Kyllä se irtoaa ainakin, kuin unelma. Parin kerran jälkeen alkoi vähän hyytyä, en tiedä oliko väsynyt, kuumissaan vai mitä, mutta ei yhtäkkiä tyssäsi kuin seinään, ei suostunut enää menemään. Otettiin kerran pelkkä putki, ja sitten lopetettiin.

Kontaktiharjoittelu meni alkukankeuden ja tutustumisen jälkeen hyvin. Kontaktina oli puomin osa, joka laitettiin maahan, ja laatikko, joka oli osan alla. Kun Lumi tajusi idean, että tässä pitää nyt mennä puomi ihan loppuun asti, alkoi harjoitus sujua.

Tänään oli Unnan agility, pentutokoon ei lähdetty, koska mittari näytti niin kuumaa, ja kentällä on harjoituksissa +25 asteen raja.

Harjoiteltiin tänään syli- ja poispäinkäännöksiä. Oli taas niin kuuma, ettei oikein tullut mitään. Toinen harjoitus oli A ja putki, joka menee A:n alta. Ne meni omasta mielestäni tosi mukavasti Unnalla. Pari kertaa meni väärälle esteelle, mutta tarkkaan ohjaamalla sen sai menemään sinne, minne halusikin.

Radalle mentiin vasta tuon pikkuharjoituksen jälkeen, jolloin Unna oli jo ihan naatti. Arvata saattaa, ettei kovin hyvin mene. Muutama onnistunut kohta saatiin radalta kuitenkin, ja tajuttiin molemmat käännöksien idea.

Aikataulut pentunäyttelyyn on tulleet nettiin, shelttejä yksi kappale, eli meidän Lumi. Huomenna varmaan tulee laput postissa.

Lumi 24 viikkoa

2010-08-06T10:00:00.000-07:00

Lumi täytti torstaina 24 viikkoa. Korkeutta 37cm ja painoa 6,5kg.

Kulmurit on kasvaneet pian kokonaan, ja onneksi jännitys peitseistä osoittautui turhaksi, oikein kauniilta näyttää neidin hammasrivi. :)

Koulutuskuulumisia

2010-08-06T03:19:00.000-07:00

Tässäpä ollaan pari päivää oltu pimennossa. Ukkonen jysäytti koko tietokoneen rikki. Korjaus olisi maksanut vanhaan koneeseen liian paljon, ainakin siihen nähden että koneessa oli muutenkin koko ajan jotain vikaa. Nyt on sitten läppäri aikakausi alkanut meilläkin. Netti oli myös poikki pari päivää, ilmeisesti koko naapurustossakin. Tänäaamuna vika oli poissa. Kyllä vähän harmittaa. Nyt ei saa kuvia siirrettyä edes vielä tähän koneeseen, kun ei ole sopivaa muistikortinlukijan paikkaa. Tänään täytyy siis lähteä vielä shoppailemaan kortinlukija.

Tällä viikolla ei ole ollut agilitykoulutuksia. Huomenna on poikkeuksellisesti tiistain pentuagility. Maanantaina oli Lumin toko. Harjoittelimme entisiä juttuja, maahan menossa Lumille on tullut lonkka-asento. Tai siinä vaiheessa lähinnä, kun kävelen koiran sivulle, ennen kuin käsken perusasentoon, se pyllähtää toiselle lonkalle. Se täytyy siis alkaa nyt hiomaan pois. Sitten paikalla pysymisen vahvistamista ja luoksetuloa sivulle.

Unna toko oli keskiviikkona ja torstaina. Harjoittelimme vielä hieman seuraamisen käännöksiä, otimme luoksetulon ja maahan menoja. Meille annettiin läksyksi myös alkaa opetella peruutusaskeleita. Unna tuntui tajuavan heti idean, ja muutenkin se on hoksannut alkaa käyttämään takapäätään. Samaa sanoi myös ohjaajat. Luoksetulo sujui vauhdilla, mutta suoraan sivulle tulossa meillä on vielä harjoiteltavaa. Maassa pysyminen tuottaa myös välillä hankaluuksia. Unna ennakoi niin herkästi, ja nousee kun olen tulossa sivulle. Harjoittelemme nyt niin, että kiertelen vaan koiran ympärillä, käyn takana, kierrän ympyrää, ja vapautan koiran vasta sitten. Ja nopeutta pitäisi saada maahan menoon myös paljon lisää. Sitä harjoiteltiin niin, että heti, kun koira meni maahan, heitän namin eteenpäin ja vapautan. Sitten taas uus maahan meno, niin että koira tajuaa saavansa heti palkan kun menee maahan. Jospa se suoritus siitä alkaisi nopeutua.

Estehyppyä treenattiin torstaina Unnan kanssa ensimmäistä kertaa. Ja hienosti meni, tajusi idean heti. Vielä ei tosin otettu niin pitkälle, että koiran olisi pitänyt jäädä seisomaan toiselle puolelle.

Seisomista harjoiteltiin myös. Tässä oli taas uusi tyyli opettaa. Laittaa ensin koira istumaan, ja siitä sitten seiso käsky, niin, että koira tosiaan tajuaa, mistä liikkeestä palkka tulee.

Kunhan saan muistikortinlukijan, ja kuvat jotenkin koneelle, tulee Lumista uudet kasvutiedot, neiti 24 viikkoa. Ja pentunäyttely on taas paljon lähempänä: reilu viikko! Mätsäreitä on myös tulossa kolmet tälle kuulle. Sotkamossa, ja kahdet Kajaanissa. Unnan ajattelin viedä 18. päivä Sotkamoon, koska Lumille tuo autoilu ei edelleenkään ole mitään herkkua. Muihin täytyy sitten katsoa, Lumia varmaan vien, ja jos Unnalle löytyis handleri, niin mukava ois sekin kyllä ottaa mukaan kehään.

Lumi 23 viikkoa

2010-08-01T04:47:00.000-07:00

Kiirettä pitää näin loppulomasta! Viikko sitten jäi 22 viikon kuvaukset ja mittaukset välistä, unohtui kokonaan, kun oli Suomussalmelle lähtö. Tällä viikolla asia muistettiin hoitaa, tosin päivän myöhässä, koska torstaina lähdettiin aamuseitsemältä kohti Torniota, ja pyörähdettiin Ikeassa. Kotiin palattiin vasta perjantaina. Koirat oli hoidossa Suomussalmella.

Korkeutta 36,5cm, ja painoa 6,5kg. Korkeutta oli tullut taas onneksi vain sentti lisää kahdessa viikossa.

Ja kulmurit alkoi kasvaa! Ja toiselta puolelta on jo vauvakulmuri lähtenyt! Pitikin sitä odottaa! Nyt seurataan tuota toisen puolen hammasta, että lähteekö se itsestään, ennen kuin uusi hammas on puoleen väliin kasvanut, toivotaan parasta. Toiselta puolelta lähti nimittäin just samana päivänä, kun aloin katsoa että nyt se alkais olla puolivälissä. Ja hyvältä ainakin omaan silmään tällä hetkellä näyttää, että jospa ne ihan normaalisti kasvaa nuo uudet hampaat.

Helteet taitaa pikkuhiljaa taas väistyä. Viime viikon pentutoko peruuntui kovan helteen takia, joten ei olla taas päästy Lumin kanssa isommin treenaamaan. Agility meni viime viikolla molemmilla tosi hyvin. Unnankin suoritus oli huomattavasti parempi kuin edellisellä kerralla, helteestä huolimatta. Oli tiukkoja käännöksiä ja hyppykulmia, ja treeneistä lähdettiin sillä kertaa vähän paremmalla mielellä.

Pentuagilityssä treenasimme jo pientä rataa. Oli sellainen pyöreä rata, jossa oli putki ja kolme hyppyä. Sitten suorempi rata, jossa oli kaksi putkea ja kolme hyppyä. Rimat toki ihan matalalla, suora rata meni todella hienosti, ja hirveä into oli kakaralla päällä koko ajan! Pyöreällä radalla oli ensin vähän vaikeuksia hahmottaa minne mennään, ja taisi alkaa jo kuumakin olemaan. Hyvin kuitenkin saatiin menemään tämäkin suoritus sitten loppujenlopuksi.

Pentunäyttely lähestyy, kaksi viikkoa! Ei ole vielä laput tulleet, niitä siis odotellaan... Ja jännitys alkaa tiivistyä jo nyt!

Ei irtoa

2010-07-20T10:48:00.000-07:00

Mullapa on toistoja kestämätön perästä vedettävä koira, nimeltään Unna. Maanantain agilitytreenit meni melkolailla metsikköön, kun oli takaaleikkauksien treenausta. Rata oli muuten mukava, mutta kun tuo koira ei irtoa. Ei sen vertaa että saisi takaaleikkauksen tehtyä. Jää vaan pyörimään siihen esteelle että minne se mamma menee. Raivostuttavaa. Siihen lisättynä kuuma sää, niin voipi uskoa että ei hyvin mene. Koira kävelee perässä, emäntä yrittää juosta paikallaan että koira olisi edes rinnalla menossa.

Olisi pitänyt silloin joskus kiinnittää enemmän huomiota tuohon ja treenata noita jo alusta pitäen. Onhan sitä vieläkin mahdollista treenata, aloittaa ihan vain yhdellä esteellä, lähettää koiraa toiselle puolelle, sitten lisätä matkaa ja esteitä pikkuhiljaa. En tiedä onko meistä ikinä kisoihin asti, kun me edetään totaalista etanavauhtia.

Toisin on Lumin laita. Onneksi päästiin tuonne pentuagilityyn, on se vain niin mahtava kun alusta pitäen alkaa jo treenaamaan noita ohjauskuvioita ja sitä irtoamista. Pikkuneiti ei paljon jää katselemaan että mihin se äippä jää, vaan menee putkeen, kun lähettää.

Tänään oli siis pentuagilityä. Siellä oli vuorossa putki ja irtoaminen. Oli kolme estettä peräkkäin (ei rimoja), ja siivekkeiden läpi otettiin irtoamista. Hyvin meni, ja hyvin irtosi! Putkia oli kaksi vierekkäin, ja lopuksi otettiin oikein "putkirallit". Lähetin putkeen, ohjasin pimeästä kulmasta toiseen. Ei mitään epäilyjä noiden pimeiden kulmien suhteenkaan. Putkeen mennään ja vauhdilla! Oikein hyvin meni sekä suorat että mutkikkaat putket.

Irtoaminen siivekkeiden läpi meni myös hienosti. Ensin vähän oli ihmettelemistä, että mikäs tämä juttu on, mutta kun tajusi idean, irtosi ja juoksi namialustalle kolmenkin esteen päästä. Ohjaaja oli toisessa päässä, näytti namikuppia, kun itse pidin Lumia paikallaan. Kun ohjaaja huusi ja houkutteli, Lumi oli aluksi niin lumoutunut pitämään katsekontaktia, ettei kuullut eikä nähnyt ohjaajaa ollenkaan. Kyllähän se sitten lopuksi sen huomasi, ja harjoitus sujui oikein hienosti.

Eilen oli tokotreenit. Paikalle tuli nyt niin paljon pentuja, ettei oikein ehditty juuri tokojuttuja ottamaankaan. Kerrattiin vain vähän edellisiä juttuja, ja noita "kotiläksyjä", ja saatiin vinkkejä, miten vahvistaa niitä entisestään. Sitten uutena läksynä tuli "hissi", eli koira maahan, ja siitä hissinä ylös, eli ei saa tulla ryömimistä eikä askeleita, vaan nousta maasta niille jalansijoilleen. Saatiin ohjeiksi, että kun koira on maassa, tuetaan sitä mahan alta ja leuan alta niin, ettei koira pääse ottamaan askeleita, vaan se nousee siitä hissinä ylös.

Meille tuli kutsu myös Unnan kanssa tokokoulutukseen. Viikon päästä alkaa kolmen viikon mittainen kurssi, joka on keskiviikkoisin ja torstaisin. Saapi nähdä että onko sitä meistä mihinkään.

Jos sitä vaikka sais huomenna viimeistään loput kuvat muokattua, jotain parin viikon takaa.

Lumi 21 viikkoa

2010-07-18T12:35:00.000-07:00

Lumi torstaina 15.7. 21 viikkoa. Otettiin kuva ja mitat ennen viikonlopun viettoon Suomussalmelle lähtemistä, mutta en sitten ehtinyt enää päivitellä blogiin. Korkeus siis 35,5cm., taas onneksi vain puoli senttiä kasvua viime viikosta. Paino sama, 6,2kg.

Lumin ekan mätsärin tulos: BIS2

2010-07-18T12:01:00.000-07:00

Olisi taas vaikka mitä päivitettävää. Viime agilitytreenit, melkein viikon takaiset. Hirveä ukonilma, ja välillä piti paeta salamia autoon peläten, että milloinka rysähtää kentällä olevaan peltikoppiin. Onneksi ei kuitenkaan niin käynyt. Rata oli aika kiemurainen, tarkoituksena oli harjoitella puolenvaihtoja edessä. Valsseja ja persjättöjä. Itsellä meinasi jo väliin unohtua rata kokonaan, mutta saatiin ihan hyviäkin pätkiä.

Kertausesteenä oli keinu. Unnahan pelkäsi melko pitkään sitä rösähdystä, mutta nyt ilokseni huomasin, että pelko oli tiessään! Ei tarvinnut enää hidastaa keinua, vaan meni oikein mukavasti sen yksinään! :)

Lumin eka pentuagility kerta oli viime tiistaina. Katsottiin mm. miten saatiin koirat leikkimään ja pysymään paikalla. Lumi pysyi tosi hienosti maassa paikallaan harjoituksen aikana. Sitten kokeiltiin vähän muovitötsien välistä pujotteluja ja tehtiin puolenvaihtoina valsseja. Lumi pysyi hanskassa hyvin, ja pujottelut sujui. Myös irtoamista otettiin vähän, että miten lähtee namialustalle irtoamaan.

Sen kummempaa selostusta en jaksa enää viikkoa myöhässä näistä aksatreenauksista tehdä, kun alkaa jo uus viikko ja huomenna taas reenit. Toivotaan ettei hellettä ole yli 25 astetta, sen takia nimittäin tokotreenit peruuntui viime viikolla Lumin osalta.

Keskiviikkona käytiin kesälomareissulla shoppailemassa Kuopiossa, Unna oli Tonin siskon luona hoidossa, ja Lumi meni moikkaamaan kasvattajaa siksi aikaa. Matkalla nähtiin Katin luona myös hurmaavat, pian seitsemän viikon ikäiset pennut, niin suloisia! Lumi aluksi hieman vierasti pirteää shelttilaumaa, mutta oli kuulemma tutustunut pian ja uskaltautunut leikkimäänkin.

Viikonloppu meni Suomussalmella, Viepperhauta- tapahtumassa. Oli agilityä, tokoa, vesipelastusta ja rallitokoa, joita piti katsoa ja kuvata. Ja sitten tietysti meidän Lumin ensimmäinen match show, joka meni loistavasti! Tyttö esiintyi upeasti, eikä jännittänytkään juuri ollenkaan toisia koiria! Kehässä ravattiin hienosti, ja seisottiin kuin patsas. Tuomarin annettiin käydä kopeloimassa. Pentuluokkaa ei ollut, joten menimme suoraan pieniin koiriin, ja mietin jo, mitähän mahtaa tulla.

Ensimmäisenä tuomarit ottivat kaikki kehään, ja katsoivat yksitellen koiria. Sen jälkeen tultiin vasta kehään pareittain. Parinamme oli mäyräkoira, jolle ojennettiin punainen nauha. Lähdimme sinisen nauhan kanssa odottelemaan seuraavaa kehää...

Sinisiä oli joku kymmenkunta. Sijoituimme sitten upeasti ykkösiksi. Ja sieltä BIS-kehään.

Pikku kakara hurmasi olemuksellaan, ja lopulta seisoskelimme BIS2 paikalla hymyssä suin. Akiliinan kasvattajakin oli meitä kannustamassa kehän reunalla, kehui Lumia kovasti ja piristi päiväämme vielä lisää, joka oli kyllä muutenkin vilpoisesta säästä huolimatta aivan mahtava!

Palkintona veimme kotiin pokaalin ja ruusukkeiden lisäksi mm. kaksi luupakkausta ja kaksi narulelua. Hienot kukat olivat Lumin mielestä maistamisen arvoisia, mutta onneksi suuremmilta osin asetelma selvisi ehjänä. Oma valkoinen näyttelyhihnakin jäi kotiin Kajaaniin, joten musta lainahihna sai kelvata siihen hätään.

Kuvia otti Toni, niitä oli mistä valita, loput tulee kotisivujen kuvagalleriaan. Sinne ois tulossa kuvia myös viime viikonlopulta, kunhan vain saisin joskus kaikki käsiteltyä.

Nyt odottelemaan sitten sitä elokuun pentunäyttelyä!

Maahan ja seuraa - videot

2010-07-08T12:47:00.000-07:00

Ehkä näistä saa jotain selvää, vaikka ovatkin väärinpäin kuvatut.

Jo 20 viikkoinen kaninkoipi

2010-07-08T12:00:00.000-07:00

Aika on hurahtanut kyllä liian nopeasti. Naskalit tippuu hyvää vauhtia, kohta ollaan isoja jo. 20 viikkoisposeeraus näyttää tältä:

Korkeus 35cm ja paino 6,2kg. Puoli senttiä oli onneksi vain tullut taas korkeutta, jospa se siitä hidastuu, jospa se siitä... :)

Tänään ollaan harjoiteltu seuraamista lähinnä oikealle kääntymisen muodossa. Katsekontakti pysyy suht hyvin, välillä vähän harhailee alussa. Tuntuu, että se on ruennut nyt seuraamaan enemmän kättä, kuin naamaa, joten parin viime kerran olen palkannut suusta, jolloin katse on pysynyt vähän paremmin.

Harjoittelut on rajoittuneet hyvin pitkälle pieneen keittiöömme tai eteiseen. Ulkonakin olen käynyt harjoittelemassa, mutta tuo ympäristö on sen verran vilkasta, ettei neiti tahdo oikein keskittyä siellä. Mm. maahan menossa lähtee hirmu usein tuolla ulkona ennen vapautusta pois, paikallaolossa varastaa, nousee istumaan heti kuin olen edes tulossa luokse. Olen tehnyt sillain, että en aina käske istumaan sitä sivulle. Saatan käydä siinä sivulla, ja menen taas eteen. Välillä tulen uudestaan sivulle, ja käsken sitten vasta istumaan, tai välillä vapautan sen suoraan. Katsekontaktikin harhailee tuolla ulkona paljon enemmän, joten olen päättänyt että tehdään nyt vielä jonkin aikaa vain sisällä, vaikka ahtaat tilat onkin.

Lisäksi ollaan harjoiteltu tänään uuutama paikallaolo sisällä. En ole matkaa vielä lisännyt montaa askelta, eikä täällä neljän seinän sisällä siihen oikein mahdollisuutta olekaan. Mutta aikaa yritetään lisätä vähän kerrallaan, ja sitä pysymistä pitää eritoten treenata, ettei liian aikaisin nouse istumaan, kun ehdin palata sivulle.

Eilen käytiin markkinakatu kävelemässä Lumin ja kaverini kanssa, jolla oli myös koira mukana, Aatu-mäyris. Tapahtuma on siis sellainen "markkina"tyylinen. Kauppakadulla on vieri vieressä kojuja, ja sinne ei pääse autolla. Eri yritykset kauppaavat tuotteita sun muuta hilpetööriä. Lumi käyttäytyi tungoksessa oikein hyvin, reippaasti kulki eikä pelännyt. Ja hienosti se osaa kyllä hihnassa muutenkin kävellä, ei ole kertaakaan tarvinnut puuttua vetämiseen, ainakaan vielä. :)

Tänään käytiin vielä ihmisten kesken uudemman kerran tuolla kadulla, ja tuli ostettua mansikoita kahden litran verran. Hyvä on sää, toisaalta kiva, mutta toisaalta ärsyttää, kun maanantaille ja tiistaillekin luvattu hirveää hellettä, ja pitäisi agilityssä jaksaa Unnan, ja Lumi pentuagilityssä. Voi huoh, siitä tulee tuskaa. Keskiviikkona mennäänkin sitten Kuopioon ostoksille, ja Lumi menee kasvattajalle kylään siksi aikaa.

Otin videollekin Lumin paikallaoloa ja seuraamista, Toni kuvasi älykkäästi puhelimella väärin päin, ja sitä videota ei saa käännettyä. Lataan videot nettiin kuitenkin, ja katson jos niistä saa selvää, tai sitten laitan apurin kuvaamaan uudet videot jossain vaiheessa.

järki jäässä hellesäässä

2010-07-06T08:21:00.000-07:00

Hei täältä kuumuuden keskeltä! Meille kuuluu hyvää, ja aloitan päivittämällä meidän treenikuulumisia.

Lumin pentukoulu ensiksi. Menomatka sujui autossa ihan hyvin, mutta paluumatkalla tuli paistetut kanapalat sulamattomina ulos. Kotipihassa jo oltiin siinä vaiheessa.

Itse pentukoulu vaihtuu tästä eteenpäin tokoksi. Kouluttaja totesi perusasioiden olevan meillä suht hallussa, joten sain valita, jatkammeko tokon vai agilityn merkeissä. Ja agilityn pentukurssihan alkaa meillä viikon päästä täällä Kajaanissa, joten tästä eteenpäin treenailemme Vuokatissa tokoa.

Otimme sivulle tuloa, maahan menoa, paikalla oloa, muutamia askeleita seuraamista ja luoksepäästävyyttä vähän. Lisäksi kouluttaja kertasi vielä tokon sääntöjä vähän. Perusasentoon Lumi osaa tulla jo suht hienosti, mitä nyt välillä menee käskyt sekaisin, ja tiputtautuu aluksi maahan. Käsimerkillä vähän ohjaan siinä tapauksessa, kunnes muistuu mieleen mitä piti tehdä. Innokkaasti se kyllä tekee, ei tietenkään treenata kuin muutama minuutti yhtä asiaa, ja välillä leikitään. Maahan meno on edelleen vauhdikas. Tosin välillä tulee sellaisia itsepäisyyskohtauksia, että neiti päättää vaan yksinkertaisesti olla menemättä sinne maahan. Katsoo vaan tyhmänä. Sitten kun vähän aikaa odottaa, menee taas ongelmitta suunnilleen puolesta sanasta maahan.

Paikalla oloa sen verran, että siirryimme ihan askeleen verran koiran eteen maahan menossa. Siitä sitten takaisin koiran vierelle, ja paluu perusasentoon. Lumi pysyi kyllä hyvin, ja siinäkin vaiheessa kun tulin sen vierelle.

Seuraaminen sujuu parin askeleen verran katsekontaktissa ihan mukavasti. Käännöksiä aletaan harjoitella nyt niin, että pidän hihnaa löysällä ja tarvittaessa autan vähän. Pitäisi siis saada käännökset tiiviiksi.

Luoksepäästävyydessä neiti vähän nousi ekalla kerralla katsomaan kouluttajaa, toisella kerralla istui mukavasti, vähän vääntyili kosketuksessa.

Kotiläksynä meillä oli jatkaa seuraamisen opettelua, ja harjoitella niitä käännöksiä, luoksetulo sivulle, paikalla oloa. Tänään oli ekat olohuonetreenit, ja harjoittelimme vähän käännöksiä ja paikallaoloa maaten ja seisten. Sitä vaan ihmettelen, miten joku voi tajuta mitä "paikka" tarkoittaa, vaikka kuulee sen vasta ensimmäisiä kertoja? Kyllä se näköjään käyttää aivojaan melko hyvin. :)

Pentukoulua ennen oli taas Unnan kanssa agility. Ja neiti ei toiminut sitten ollenkaan +25 asteen helteessä. No, eipä tuo toisaalta ihme olekaan. Ei se varmaan tunnu lämpöhalvauksen partaalla mukavalta hyppiä esteitä. Rata meni melkolailla kävellen hitaasti läpi, ja loppua kohden virta vaan hiipui entisestään. Muuten olisi kyllä varmaan ollut oikein mukavat treenit ja ratakin oli mukava, mutta helle pilasi kaiken. Kaikella kunnioituksella, vaikka lämmöstä pidän, agilitypäivänä ei saisi olla enempää kuin +10 astetta.

Tarkoituksena oli vielä harjoitella irtoamista. Se on meillä vähän heikko kohta, Unna ei nimittäin kauhean hyvin toimi minun edellä. Täytyisi harjoitella kotikonstein vaikka tekemällä sankoista ja harjoista pari kolme estettä, ja opettaa se menemään itse ne, lähettämällä koiran toisesta päästä.

Rata oli kuitenkin tämän näköinen:

Lisäksi oli ohjaajan avustuksella käytävät kontaktit puomi ja A. Unnalle yritettiin saada namialustan avulla lisää vauhtia kontaktin suorittamiseen, ja ihan hyvin onnistui. Tai vauhtia tuli ainakin vähän lisää. Pysähtymiset menee kyllä mainiosti kontaktille. Käyn siinä aina välillä itsekin palkkaamassa, ja treeneissä täytyykin muistaa että aina on pysähdyttävä kontaktille.

Eilen vielä pentukoulun jälkeen jätin Lumin lepäämään rasittavasta automatkasta ja käytin Unnan uimassa. Neitisen pesukin olisi edessä.

Unnan kans myös tänään vähän otettiin tokoliikkeitä. Askelsiirtoja, seuraamista ja liikkeestä jättöjä. Hyvin se tyttö on kyllä edistynyt, paremmin mitä olisin uskonut. Askelsiirroissa siirtyy itse heti sivulle. Jätöt on vieläkin vähän hitaamman puoleisia. Seisomaan jää jo hyvin, ei juurikaan ota askeleita perään, eikä tartte itsellä tehä enää "haamu"askeleita, yleensä. Maahan meno sujuu satunnaisesti hyvin, välillä pitää pysähtyä paikalleen kävelemään. Toisinaan menee heti, mutta aika hitaasti vain. Hain eilen tokokussipaikkaa Unnalle. Koirakeskuksella alkaa heinäkuun lopussa uudet kurssit, ja katsotaan nyt päästäänkö mukaan.

Taas viikon vanhempana

2010-07-01T10:28:00.000-07:00

19-viikkoisen Lumin mitat ovat 34,5cm. ja paino 5,7kg.

Autopelko ei oikein ota vieläkään hellittyäkseen. Nykyään oksentaa aikalailla joka reissulla, olipa sitten lyhyt tai pitkä matka. Pahoinvoinnin puolelle tuo kai menee. Mietin, että pitäisikö kokeilla peittää häkki jotenkin, ettei Lumi näkisi, jos vilisevät maisemat ja heiluminen tuo sen pahan olon.

Nyt on taas luvassa hyvää säätä, ihanaa. Eilen käytiin uittamassa koiratkin, mukana oli Nooa-collie, joka on myös kasvanut huimasti. Se on Lumin kokoinen nyt.

Rakentelin oven suuhun matalan pahvin, jossa harjoittelen Lumin kanssa toko hyppyä. En ymmärrä, miten se on edes mahdollista, että tuo tuntuu tajuavan mitä tehdä jo ensimmäisellä kerralla. Hienosti jää hypyn taa seisomaan.

Muutempa meille ei kuulu mitään uutta, viikonloppu ollaan varmaankin tällä kertaa Kajaanissa, perjantaina on Unnan agilitykurssin teoriatunti.

Agimölli kurssin avaus

2010-06-28T15:34:00.000-07:00

Tänään päästiin siis Unnan kanssa aloittamaan uusi kurssi. Meitä oli kolme kurssilaista, ja ekalla kerralla harjoiteltiin vähän irtautumista putkiin. Rata oli tosi mukava, paljon suoraa pätkää. Putket olivat niin helpoissa kulmissa, että Unnakin irtaantui oikein hyvin, kun itse vain luotin sen menevän. Aluksi saatoin koiraa liian pitkälle, ja kun kokeilin sitten lähettää vähän kauempaa, ja menin itse jo toiseen päähän, meni silti oikein hyvin. Eka kierroksella rata meni muuten nappiin, 14 esteellä koira juoksi esteen ohi, kun itsellä oli vähän vino linja. Toisella kerralla meni vielä paremmin, ja lopuksi otettiin vielä putkelta 4 putkelle 7 ja hypyltä 10 tuonne 12 hypylle, muistaakseni. Eli juuri nuo irtautumiskohdat, missä sainkin koiran sitten hienosti irtoamaan.

Alkuun Unna kyllä jää hienosti paikalleen, ei ole ikinä ollut sitä varaslähtöongelmaa. Jätin sen ekan hypyn taakse, menin itse kakkoshypyn taakse, ja siellä se istui niin kauan, että sai luvan tulla. Ja kontaktit meni tosi nätisti, pysähtyy hyvin, ja sitä vahvistetaan palkkaamalla erikseen kontakteilla.

Lisäksi katsottiin keppejä. Pitäisi alkaa häivyttämään liiallista käsiohjausta pois, toinen puoli sujuu paremmin. Kokeiltiin tulla vähän eri kulmista kepeille, ja hienosti menikin.

Itsenäisinä otettiin keinua ja rengasta. Tuota keinuahan neiti vähän säikähti, ja vieläkin hidastan sen alastuloa, koira kun painuu keskivaiheilla vähän matalaksi, enkä halua että se enää sitä säikähtäisi, joten edetään hitaasti. Kyllä sen voi lopussa päästää ihan vapaasti laskeutumaan, ja alku on tosi vauhdikas.

Rengas meni pari kertaa väärästä välistä, mutta onnistumisiakin saatiin. Täytyy vaan selvästi ohjata se renkaalle. Ensi kerralla oli muistaakseni keinu, jota käydään läpi ohjaajan kanssa. Ensi kerralla on myös vielä tuota irtoamista.

Aluksi piti neidillä saada haukkua uudet kentällä olijat, ohjaajatkin, mutta Unna on aina lahjottavissa ruualla... Hetken päästä se oli jo täysin tutustunut uusiin ihmisiin. Mukava kurssin aloitus oli kyllä.

Kotiin päästyäni pakkasin vain nopeasti pentukoulukamat reppuun, vaihdoin koirat, ja lähdettiin Lumin kanssa pentukouluun. Puolisen tuntia oli kaverina viisikuukautinen villakoira, jonka kanssa riehuminen maistui. Suloinen kaveri oli kyllä! Otettiin vähän agilityputkea, johon Lumi ihastui niin, että kävi aina välillä menemässä putken, vaikkei oltu siellä päinkään. Ja helposti voi jo neidin lähettää suoraan putkeen, ei enää tartte mennä itsellä toiseen päähän vastaan.

Sitten otettiin myös matalalla olevaa rengasta, ja lyhyttä keppipätkää. Hienosti meni pujottelu! Ollaankin harjoiteltu sitä jalkojen välistä pujottelemalla, joten tyttö ei ihmetellyt yhtään.

Sitten perusasennossa kontaktia vähän otettiin ja paria askelta seuraamista. Muutama maahanmeno ja seisominen.

Uutena meille tuli vielä tokohyppy. Otettiin siihen kosketusalusta avuksi, laitettiin se hypyn toiselle puolelle, ja menin Lumin kanssa toiselle puolen. Sieltä lähetin sitten koskemaan alustaa, ja sanoin seiso. Naks, ja palkka. Välillä menin sen viereen vasemmalle puolelle, ja palkkasin taas.

Lopuksi kentälle tuli meitä tervehtimään kouluttajan shelttiherra ja islanninlammaskoira. Avustaja-Labbis myös pääsi vähän irrottelemaan. Lumi tosin hieman pelkäsi isompia, shelttiä kävi vähän nuuskimassa, mutta labbis ja islantilainen oli jo vähän liian pelottavia.

Kotona voisimme tuota hyppyä harjoitella askartelemalla pahvin oven suuhun, ja lähettää toiselta puolelta kosketusalustaan. Ja juuri tuota seisomaan jäämistä.

Lumin pentuagility alkaakin sitten 13.7. ja on aina tiistaisin. Saatiin aikataulut sähköpostiin tänään. Tuolla viikolla ajattelimme käydä myös Kuopiossa, kun ei tule varmaankaan kesän aikana pidemmällä käytyä. Lumi menisi siinä tapauksessa tervehtimään kasvattajaa siksi aikaa, ja Unna Suomussalmelle "mummulaan".

Aurinkoinen juhannus

2010-06-27T12:31:00.000-07:00

Juhannus meni siis porukoidemme luona, korven keskellä, ampiaisten ja hyttysten armoilla. No, koirilla ainakin oli kivaa juosta, uida ja riehua. Lumikin uskaltautui jo vähän polskimaankin, mutta enimmäkseen se vartioi rantaa, ja kasteli vain tassujaan. Perjantaina oli tosi hyvä sää, olisiko lämpöä ollut jotain 25 astetta. Grillattiin tietysti kaiken maailman herkkuja, niin kuin juhannukseen kuuluu.

Vähän kuvapäivitystä sitten. Loput löytyy kuvagalleriasta, kunhan ehdin sinne lisäillä. Olen vähän suunnitellut ulkoasun muutosta taas kotisivuille, kun olen jo kyllästynyt entiseen. Huomenna kiire päivä, Unnan agility alkaa viideltä, ja Lumin pentukoulu seitsemältä. Lisäksi pitäisi ehtiä käydä vielä eläinkaupassa täyttämässä ruokavarastoja ja Unnalle shampoota.

Unna halusi pussailla Joonasta, siskoni pikkuista.

torstaina täyteen 18 viikkoa

2010-06-27T08:17:00.000-07:00

Juhannus se on sitten jo ohi. Lähdimme Suomussalmelle jo torstaina, ja siinä pakkailun lomassa unohtui kokonaan ottaa Lumista mitat ja 18-viikkoiskuva tutulla pöydällä. Tehtiin se sitten Suomussalmella. Kuvista ei tosin meinannut tulla mitään, kun oli niin kirkasta ja joka paikkaan tuli niin teräviä varjoja, että aina oli joku osa koirasta ihan mustana. Ja pantakin unohtui kaulaan... No, ehkä niistä sen tärkeimmän näkee, miten neiti on kasvanut. :)

Ihmettelin taas vähän Lumin mittoja, neiti ei muka taaskaan ollut kasvanut. Mitta näytti n. 33,5cm. Tietysti se on hyvä, ettei ole korkeutta kasvanut, mutta rupesi mietityttämään että onko mittauksessa ollut joskus jotain häikkää. Sen enempää senttejä ei kuitenkaan tullut, vaikka tarkistettiin moneen otteeseen. Paino oli myös pysynyt samana, 5,6kg.

Juhannuskuvia ja kertoilua tulossa eri kirjoituksessa, kunhan saan nuo kuvat muokattua.

Valot!

2010-06-23T05:26:00.000-07:00

Unna opetteli sammuttamaan valot. Esitellään nyt kaikille.

Valot from Rosa Kemppainen on Vimeo.

Pentukoulu saa jatkoa

2010-06-22T10:21:00.000-07:00

Eilen oli maanantai, ja pentukoulu. Luulin, että tämä jää meidän viimeiseksi kerraksi, kun koulu on kuudelta, ja ensi viikolla alkaa Unnan agility, sekin on maanantaina viidestä kuuteen. En olisi millään ehtinyt tulla agireeneistä, käydä vaihtamassa koiria ja ajaa vielä 30km. Vuokattiin. Onneksi kuitenkin onnistui siirtää pentukoulun aikaa seitsemään, eli minulla on tunti aikaa välissä. Silloin ehdin juuri ja juuri. Oli kyllä mukava juttu, olen niin tykännyt Lumin kanssa tuolla käydä, ja saanut paljon vinkkejä mm. tokokouluttamiseen. Ja toki Lumillekin on ollut hyväksi sosiaalistua tuolla, nähdä muita koiria ja touhuta. Eli ei jäänytkään viimeiseksi, vaan jatkuu! Meillä onkin maanantai tästä lähtien kiireinen päivä. Muina päivinä ei ole sitten mitään. Näyttelyharjoituksiakin ois Kajaanissa, mutta NEKIN on maanantaisin, joten unohdetaan se suosiolla. :) Ei se niin välttämätöntä olekaan, kuin tuolla pentukoulussa kuitenkin opetellaan nätisti kulkemista ja ollaan harjoiteltu myös seisomista.

Pentukoulun jälkeen meillä olikin kyllä superväsynyt pentu! Lumi tuli sohvalle, ja siinä vähän aikaa pyörittyään nukahti, ja taisi uneksia jostain... ilmeet oli ainakin niin huvittavat, että meni elokuvakin katsoessa koiraa joka maiskutteli ja nukkui suu auki. Ihana hömppämuori. Edestä jo heiluu muutama hammaskin. Pian saa sanoa heipat naskaleille.

Tänään käytiin ottamassa rabies rokotus Lumille. Nyt on sitten kaikki kunnossa, paitsi tietty se kahden viikon varoaika. Hienosti meni eläinlääkärillä. Vähän Lumia kyllä jännitti, kun oli taas niin paljon koiria, ja yksi iso koira haukkui, tyttöä piti vähän houkutella eteenpäin. Rokotusta ei juuri edes huomannut.

Meidän Oulun näyttelysuunnitelmat menee mönkään melko varmasti. Ei varmaankaan jaksa päiväseltään tuonne ajaa vain katsomaan, tosin olisi aivan ihana nähdä Lumin Brad-isi, joka on tulossa sinne. Sitä täytyy vielä miettiä, onhan tässä melkein kuukausi aikaa. Ja katsoa, että miten Lumin autokammo menee ohi. Nyt kyllä kulki pentukouluun ja eläinlääkäriin ihan mukavasti, vähän nolona häkissä vaan katseli, ja välillä heittelin nameja häkkiin. Yleensä on pitänyt jatkuvasti työntää syötävää nassuun, että ei yksin häkissä pelottais. Eiköhän se jossain vaiheessa ala paremmin sujua, kun tekee vaan pieniä reissuja, syöttää ja käy välillä ihan liikkumattomassa autossa istuskelemassa.

Lumin sivulle tulo alkaa mennä hienosti. Neiti hakee paikkaa itse, mutta istuutuu usein liian eteen, ja välillä vinottain minun jalan päälle. Ei ainakaan ole ongelmaa, että liian kauas jäisi. Seuraamista harjoiteltiin pentukoulussa ihan askeleen, parin verran, ja sitä jatketaan nyt kotona. Oikein hienosti pari askelta menee sisällä katsekontaktissa. Tässä vaan täytyy edetä tosi hitaasti, nyt alussa aina vaan se pari askelta kerrallaan, ja lisätä vähitellen matkaa.

Maahan menokin edistyy. Lumi kyllä oikein tipahtaa maahan tosi nopeasti. Ja malttaa olla vapautukseen asti jo paikoillaan, tosin ei vielä olla mitään hirmu pitkiä aikoja odoteltu.

17.7. mennään sitten Lumin kanssa ekaan mätsärikehään, jos ei sitä ennen mistään mitään muuta ilmaannu. Nuo mätsärit on Suomussalmella. Harmi, että just nyt "lopahti" Kajaanissa nuo, kun Lumi sai rokotukset kuntoon. Ja pitäisi harjoitella pentunäyttelyyn! Jonnekka pitää muuten kohta ilmoittautua!

Juhannukseksi mennään Suomussalmelle. Grillaamaan ja nauttimaan toivottavasti hyvistä ilmoista. Koiratkin saa taas peuhata ja riehua vapaasti isolla tontilla, se on aina ihanaa katsottavaa.

Muorit nurtsilla

2010-06-20T15:09:00.000-07:00

Viikonloppu oltiin Kajaanissa ihan kotosalla. Perjantaina kävi pk.collie Nooa kylässä, ja käytiin puiston nurtsilla vähän riehumassa. Myös tänään käytiin samassa paikassa tyttöjen kanssa. Vähän kuvapäivitystä siis molemmilta reissulta, loput kotisivujen galleriassa, kunhan sen saan taas päivitettyä ajantasalle.

Perjantain reissulla, Unna päätti sitten tempaista ja nolata emäntänsä. Jostain pusikon takaa käveli joku koiranulkoiluttaja kävelytiellä, ite en huomannu sitä ollenkaan, se oli jonkun puskan takana. Unnapa meni sitten parin metrin päähän haukkumaan kulkijoille, ja Lumi seurasi perässä mutta tyytyi katselemaan vähän etäämmältä. Onneksi kumpikaan ei uskaltautunut lähemmäs, kävin nopeasti kaappaamassa koirat pois. Harvoin tuollakaan ketään on, mutta pitikin jonnekin pusikon taakse piiloutua niinkuin tyhjästä.

Ryhmäpotretti, Lumi: "ja muahan ei tää kiinnosta".

Lumin "hyvä" piilo.

Pikkumies Nooakin osaa jo poseerata

"Äiti! Apua! Tämä hullu eläin syö mut!"

Ja sitten sunnuntain reissuun... Jolloin ei saanut kumpikaan onneksi päähänsä lähteä haukkumaan tuntemattomia...

Lumin kootut ilmeet :)

Unna löysi puistosta auton pölysuojan, ja ajatteli siivota sen pois.

Jospa siitä ei tulis jättiläinen!

2010-06-17T10:58:00.000-07:00

Lumi tänään 17 viikkoa! Oon koko viikon jännittänyt, että onko neiti kasvanut. Ja iloinen yllätys oli tänään!

Viime viikosta kasvua on tapahtunut vain pari milliä. Kotimitalla ei välttämättä mitään millintarkkaa tulosta saa, mutta mitta näytti n. 33,3cm. Olipa iloinen yllätys! Jospa siitä ei kasvaiskaan jättiläistä, ja jäisi sallittuihin mittoihin. Olisi niin ihana päästä neitisen kanssa tulevaisuudessa pyörimään näyttelykehissä. Painoa oli tullut puoli kiloa edellisestä, nyt 5,6kg.

Kohta sitä saapi ilmoittautuakin ekaan näyttelyyn. Heinäkuun 12. päivä taisi olla viimeinen päivä, milloin on ilmoittauduttava Kajaanin pentunäyttelyyn.

Kotinäyttelyharjoitukset sujuu ihan hienosti. Pitäisi päästä vaan johonkin häiriöön vähän harjoittelemaan. Tai mätsäreihin. Rupesin just harmittelemaan, kun näyttelykoulutukset on heinäkuun KSTK:lla tauolla, nyt kesäkuussa ne on ja elokuussa sitten jatkuu. Mutta maanantaina! Miksi kaiken pitää mennä päällekäin? Muut päivät ihan tyhjää, mutta maanantaina pentukoulu, agility ja vielä nuo näyttelyharkat. Sinne ei siis päästä.

Me mennään tuossa heinäkuussa, kun Tonilla on loma, Ouluun siskon luokse. Ja kerrankin hyvä tuuri - sattuu juuri Oulun KV:n aikaan! Eli mulla olis mahdollista päästä sinne vielä katsomaan ja seuraamaan, sekä ottamaan oppia, ja Lumikin pääsisi jo rokotuksineen kehän reunalle seuraamaan! Jos nyt kaikki menee suunnitelmien mukaan, sisko on silloin kotona, ja päästään tosiaan lähtemään heti silloin perjantaina.

Sanon ehkä noin miljoonannen kerran vielä, että harmittaa se pentukoulun ja agilityn päällekkäin meno. Se olisi niin hyvää treeniä Lumille. Tosin heinäkuussa alkaa se pentuagility, että pääseehän se sinne harjoittelemaan taas häiriön alla tekemistä.

PUN2 ja muita kuulumisia

2010-06-15T05:32:00.000-07:00

Päivitelläänpä vähän kuulumisia sitten. Viikon päästä mennään hakemaan Lumille rabies rokotus, sitten on neiti valmis uusiin seikkailuihin! Harmittava juttu vaan, että näyttelykoulutukset esim. on heinäkuun tauolla. Olis ollu niin hyvä totutella niissä, ja elokuun pentunäyttelykin tulee aikanaan. Olisi ollut harjoitusta. Mätsäritkin yllättäen lopahti kuin seinään. Tiedossa heinäkuun 17. päivä Suomussalmella isompi tapahtuma, jossa mätsäri. Sinne Lumin kanssa siis!Toivottavasti tulee sitten kuitenkin vielä ennen elokuuta.

Ollaan harjoiteltu Lumin kans pihalla näyttelytaluttimessa menoa, tosi hyvin neiti ravaa vierellä löysällä hihnalla. Seisominenkin sujuu tuossa pihapiirissä. Maahan menoa ollaan harjoiteltu. Välillä menee melko viiveellä, ei millään malttaisi mennä sinne maahan asti, kun nami ois niin houkutteleva. Harjoitukset jatkuu siis. Sivulle tulo sujuu tosi hyvin! Tuntuu että itse välillä korjaa sitä paikkaakin. Ja istuu sivulle automaattisesti, vaikkei olla istumista vielä harjoiteltukaan. Seuraamista en oo myöskään vielä ottanut.

Viikonloppu oltiin Suomussalmella taas. Siellä oli sunnuntaina ryhmänäyttely, jossa olin katsomassa itse shelttikehää. Oli vaan niin kylmä sää, että piti lähteä kesken kaiken ennen kuin ehti jäätyä paikalleen. Unna pestiin ja Maarit sai trimmata neitin, kun eilen oli Keskuskoulun match show.

Lumin autokammo ei ota laantuakseen. Tulo- ja menomatkat syötin sitä, päiväruuan sai kokonaan autossa. Silloin se jotenkin uskaltaa olla vapautuneemmin, mutta jos itse istun etupenkillä eikä hetkeen saa namia, tulee pissa alle ja saattaa oksentaa, kuola myös valuu raukalta suupielistä. Täytyy vaan yrittää paljon käydä autossa, voisi vaikka jonkun ruuankin käydä antamassa sinne.

Tänään tuli lattialle ekat pissat moneen päivään! On mennyt varmaan viikko, ettei ole täällä meillä tehnyt sisälle mitään. Menee oikein kiltisti ovelle ja saattaa vinkuakin. Yölläkään ei ole enää tullut mitään. Tosi fiksu tyttö. Unnan kanssa ralli maistuu, ja eilen meillä kävi 10-viikkoinen Nooa-collie kylässä. Aluksi vähän tutustuttiin, mutta lopulta alkoi paini ja hippaleikki.

Ihana pikkumies. :)

Unnan mätsärikuulumiset siis. Tuomarina oli Titta Rusanen, ja koiria oli paikalla ihan kiitettävästi. Seropien luokkaa ei ollut, joten menimme pieniin aikuisiin. Aluksi saatiin punainen nauha.

Sittenpä odoteltiin punaisten kehää, jossa sitten sijoituttiin kakkosiksi.

Hienosti kyllä taas Unna käyttäytyi. Ei aristellut tuomariakaan pöydällä. Ja palkinnoksi sai uuden lelun, sellaisen amerikkalaisen jalkapallon. Se kesti yhden illan, kunnes tänä aamuna tuli jo ekat pumpulit pihalle. Mikä siinä on että ne lelut pitää rikkoa?

Sitten saatiin kymmenes mätsäriruusuke, näytepussi nappuloita, Musti ja Mirri kassi, namipaloja.

Unnan kanssa alkaa 28. päivä agilityn möllikurssi. Ja se on MAANANTAINA 17-18, just ku pentukoulu on 18-19! Kyllä harmittaa vietävästi. Päästään ens maanantaina vielä pentukouluun, täytyy anella, että jos sitä voisi siirtää tunnilla, niin ehtisin sitten käydä vaihtamassa koirat, ja kerkeäisin molempiin.

Lumin pöyhkeä 16-viikkoiskuva

2010-06-10T10:59:00.000-07:00

Lumi 16-viikkoa. Neitipä näyttää pullealta tuossa, mutta johtunee siitä, että tuli juuri pesulta, ja karvat on pöyhkeät. Nassukin märkä vielä kuvassa. Ja nyt oli Lumi sitten ottanut viime viikonkin edestä kasvuharppauksen, korkeutta 33cm. Painoa 5,1, eli se on pysynyt samana. Ruokaa pitikin viime viikolla vähän pihdata neidiltä, kun masu oli hieman löysällä. Mitä lie syönyt, kaikkea kun pitää vähintään maistaa, mitä ulkoa suuhun saapi.

Käytiin hakemassa tiistaina rokotus. Kahden viikon päästä käydään vielä rabies hakemassa, jonka jälkeen neiti on valmis kohtaamaan maailmaa vähän laajemminkin!

Huomenna mennään taas Suomussalmelle. Itse menen sunnuntaina katsomaan shelttikehää näyttelyyn, ja Unnaa jos vähän trimmailisi ja pesisi siellä maanantain mätsäriin.

Maanantaina oli (tai siis piti olla) pentukoulu, ja me lähdimme sinne normaalisti. Ihmeteltiin paikalla kun mitään ei näkynyt, odottelin puoli tuntia ja soitin kaverille, että tarkistaa netistä ajan, vaikka olin kyllä samana päivänä käynyt sen katsomassa ja olin ihan varma etten ole erehtynyt ajasta. No, sinne oli tullut peruttu- merkintä. Oli sitten turha reissu, ja myöhemmin kouluttaja laittoin sähköpostia, että oli tulossa Viron näyttelystä, ja matkat olivat ilmeisesti olleet myöhässä. Eikä päässyt päivittämään sivuja, vaan sai viime tipassa jonkun päivittäjän. Ensi maanantaina ei kyllä me sitten edes päästä, kun mennään sinne mätsäriin. 21. päivä seuraava pentukoulu siis.

Lumin kanssa ollaan harjoiteltu maahan menoa. Tippuu jo suorilta jaloilta tosi nopeasti maahan, ei tarvi enää käsimerkkejäkään avuksi. Upea tyttö. Myös sivulle tuloa ollaan harjoiteltu. Vielä tarttee kättä avuksi oikean paikan saamiseksi. Välillä "sivu" sanan sanoessani neiti tipahtaa maahan. Sitten vasta muistaa, että tämä oli nyt ihan eri juttu. Seisominen ei ole onneksi mennyt sekaisin minkään kanssa, sitä ollaan myös otettu väliin, ja hienosti neiti seisoo paikallaan, kun käy asettelemassa jalat. Naksutinta olen käyttänyt myös tuossa.

Eilen käytiin Lumin kanssa kaupungilla, ei ollakaan pitkään aikaa käyty! Piipahdettiin myös eläinkaupassa. Hienosti meni, torilla olevaa suihkulähdettä piti hieman ihmetellä, mutta pikkuhiljaa uskallettiin namipaloja syöden lähemmäs. Ei mennyt kauaa, kun oltiin jo ihan suihkujen vieressä.

Viime viikonloppuna Lumilta hävisi kuulo, tai se toimi ainakin valikoivasti. Suomussalmella kun nuo koirat juoksee pihalla, niin Lumipa ei enää halunnutkaan tulla sisälle, ja päätti, että turha on häntä yrittää sinne myös saada. Luoksetulokin oli pihalla vähän niin ja näin, kun neiti ilmeisesti ajatteli aina joutuvansa sisälle. Muuten on kyllä luoksetulo toiminut.

Ja täällä hypitään tällä hetkellä riemusta! Lumi pääsee heinäkuussa ilmeisesti pentuagilityyn!! Uudet kurssit alkaa viikolla 26. Silloin alkaa mm. mölliagilitykurssi, jonne Salme oli pistänyt meidät Unnan kanssa. Lumin oli sitten laittanut myös jo pentuagilitylistoille, ihanaa! Vielä kun pentutoko alkaisi!

Unnan kans oli tänään viimeinen tapakoulutuskerta. Harjoiteltiin tokoliikkeitä, ja kouluttaja sanoi, että kun liikkeestä jätöt ym. saa kuntoon, ollaan kohta valmiit jo kokeeseen. Huh, en minä uskalla varmaan ikinä. Noita liikkeestä jättöjä täytyy kyllä tosiaankin harjoitella kovasti. Samoin askelsiirtoja kaikkiin suuntiin. Hyppyä ei olla edes harjoiteltu. Jospa Unnankin kanssa syksyllä tokokurssille pääsisi.

kesälomia!

2010-06-03T13:34:00.000-07:00

Kesäloma alkoi! Viimeinen koulupäivä kesti ehkä sen vartin. Sitten viideksi Unnan kanssa tapakouluun, ja illalla katsomaan sex and the city 2. Leffaillan jälkeen oli vuorossa Lumin mittailu ja kasvukuva 15 viikkoisesta koipeliinista.

Olin positiivisesti yllättynyt vain puolen sentin kasvupyrähdyksestä, jos vain mittaus näytti oikein. Eli 31,5cm korkeus ja 5,1 kg paino.

Tiistaina kävimme taas pentukoulussa. Automatka sinne meni jo paremmin, kun ollaan yritetty joka päivä käydä syömässä nameja autossa. Nyt tulee jo vastustelematta autoon, ja menee häkkiin odottelemaan, jos saisi namia. Pentukoulussa oli meidän lisäksi taas vain yksi pentu, islanninlammaskoira, joka vähän vanhempi Lumia.

Otimme ekaa kertaa agilityputkea! Lumi ei pelännyt ollenkaan, vaan syöksyi putkeen mahtavasti heti alusta pitäen! Lopulta saimme putken täyspitkäksi, eikä mitään ongelmaa siltikään! Tosi taitava tyttö!

Lisäksi katsoimme seisomista ja otimme muutamia ohitusharjoituksia häiriön alla. Lumilla on kyllä tosi hyvä kontakti, ei välitä häiriöistä juuri mitään. Sai taas neiti kehuja paljon. :) Ja tarjoaa jo ihan täysillä tokoseuraamista. Kontakti pysyy hienosti, ja kulkee tosi hyvin vasemmalla, ihan oikealla paikalla!

Kotiläksyksi alamme opettelemaan maahan menoa jo, ja sitten pitäisi alkaa harjoitella tokoluoksetuloa, eli, että tulisi suoraan vasemmalle sivulle. Kyllä se siihen hyvin jo hakeutuu, kun vähän avittelee. Maahan menokin menee jo muutamasta kerrasta tosi hienosti. Vielä oma nyrkki maassa, ja käskysana otettu jo mukaan.

Istumista en uskalla vieläkään alkaa opettaa. Vahvistellaan vielä tuota seisomista ahkerasti, ja maahan menokin on helpompi opettaa ensin, jos aikoo tokoilla. Ei sitten mene istumisen kautta maahan.

Tästä lähin pentukoulu siirtyi nyt kokonaan eri päivälle, maanantaille. Kouluttajalle päivä sopi paremmin, ja kenttä on paremmin vapaana silloin.

Unnan kanssa tänään oltiin tapakoulutuksessa. Kotona ollaan harjoiteltu sivulle tuloa. Opetin uudestaan koko sivun, kun aluksi opetin sen tulemaan takakautta, mutta se menee aina vinoon, ja tuntuu, että kun opastan sen tuosta etukautta, menee paljon paremmin. Niinpä otin kokonaan uuden käskysanan, ja aloin opettamaan tuosta etukautta. Hyvin menee jo! Tapakoulutuksessa harjoiteltiin askelsiirtoja sivulle. Eteen meneekin ihan hyvin, kun seuraamista on harjoiteltu jo melko paljonkin.

Lisäksi pitäisi seisomaan jäämistä nyt harjoitella ahkerasti. Eli esim. tokossa liikkeestä pysähtyminen. Unna monesti menee maahan tai istumaan. Nyt mentiin ihan alkutekijöihin, eli seuratessa sanoin samalla hetkellä seiso ja toin namia kuonon eteen ennen kuin ehti liikahtaa, mennä istumaan tai maahan. Sitten kehut ja vapautus. Tätä harjoittelemme Unnan kanssa siis viikon aikana.

Keskiviikkona BIS1, lauantaina BIS2

2010-05-30T14:20:00.000-07:00

Eli palataanpa mätsäritunnelmiin hetkeksi keskiviikkoon ja lauantaihin, joissa taas pyörähdimme molemmissa Unnan kanssa.

Keskiviikon mätsäri oli Sotkamossa. Sinne lähti mukaan Essi ja Moona-collie sekä kannustusjoukoissa ja kameran takana hääri Laura.

Seropien luokka oli myös mukana, joten menimme siihen. Kaikki kolme seropi-osallistujaa tuli yhtäaikaa kehään. Meidät valittiin ykkösiksi, ja sieltä siis pääsy BIS-kehään. Tuomarina oli Sanna Uhlbäck. Unna käyttäytyi tapansa mukaan hienosti, antoi tuomarin tutkia, vähän sitä tosin jännittää, mutta ei hauku, eikä rimpuile pöydälläkään.

BIS-kehässä oli hienoja koiria taas kerran, ja yllätys oli suuri, kun meidän pikku-seropimme valittiin ykköseksi! Kotiin vietiin pokaali, ruusukkeet, 1st choisen turkinhoitopaketti (karsta, kampa ja "harjaus"käsine).

Sää oli tuulinen ja kylmä, vaatetta ihan liian vähän. Ja mulla vielä kauhea flunssa edelleen päällä. Lisäks seropien kehä oli viimeisenä, joten siinäpä värjöteltiin. :)

Lauantaihin sitten. Kys. mätsäri oli Seppälän koirakeskuksen järjestämä, aikuisopiskelijat toimi tuomareina. Lähes kaikille ryhmille oli omat kehät, joten mätsäri meni tosi nopeasti eteenpäin. Koiriakaan ei mitenkään hirveästi ollut, joten odotteluun ei mennyt suuria aikoja.

Täälläkin mätsärissä oli seropien kehä. Paikalla oli kuitenkin meidän lisäksi vain yksi osallistuja, kolme piti yhteensä olla, mutta yksi puuttui. Kehä meni siis niin, että toinen sai punaisen ja toinen sinisen nauhan, ja molemmat suoraan BIS-kehään ollen PUN1 ja SIN1. Unski sai punaisen nauhan, ja neiti oli tohkeissaan palkinnoksi saamastaan uudesta vinkulelusta! Lisäksi tuli luupaketti.

BIS-kehän koiria

Perjanaina käytiin Unnan kanssa pitkästä aikaa myös agilityä vähän kokeilemassa Paavolassa! Meidän lisäksi oli kaksi reenaajaa, ja tehtiin rata, jossa oli hyppyjä, kaksi putkea, kepit ja puomi. Eka suoritus meni LOISTAVASTI! Olin todella yllättynyt ja iloinen! Rata oli kuitenkin meillekin suht. vaikea, yksi putki tuli puomin alta, ja Unnalla on vähän vaikeuksia välillä hakea muutenkin noita putkia, takaaleikkaus mm. ei aina oikein onnistu, tahtoo aina palata takaisin, tai olla menemättä putkeen ollenkaan.

Toinenkin suoritus meni vielä ihan ok, mutta kolmannessa alkoi neiti jo vähän hyytyä. Meillä molemmilla taitaa olla hieman huono kunto? Emännällä kun loppuu puhti, ja vauhti hidastuu, niin koiralla sama homma. :D

Tehtiin sitten radasta vielä toinen variaatio, joka oli vähän "suorempi" kuin edellinen, ja sitä mentiin vielä pari kertaa ennen kuin lopetettiin.

Lumin kanssa ollaan tehty autoharjoituksia, yritetty ainakin pari kertaa päivässä käydä istumassa autossa, syömässä nameja ja totuttelemassa. Tänään neiti tuli jo paljon paremmin autoon! Ennemmin se on lyönyt jarrua pohjaan, kun on nähnyt minne on joutumassa. Tänään tuli oikein sievästi jo ihan auton oven viereen, hyvä ettei yrittänyt itse hypätä! Nostaessani meni suoraan häkkiin, ja alkoi jo odotella nameja. :) Jospa se autokammo saataisiin vielä katoamaan niin, ettei sentään alleen tarvi pisutella!

Myös kosketusalusta menee jo tosi mahtavasti! Aivan käsittämättömän nopea se on oppimaan! Toisella puolella huonetta on alusta, niin neiti vaan juoksee sitä väliä, käy koskemassa tassulla alustaa, josta tulee naksaus, ja nami.

Naperon toinen eskarikerta

2010-05-28T06:17:00.000-07:00

Viime tiistaina oltiin siis Lumin kanssa eskarissa toista kertaa. Aluksi kerroin kouluttajalle meidän auto-ongelmasta, Lumi nimittäin jännittää yhä edelleen yksin häkissä matkustamista, niin, että pissaa alleenkin. Sylissä ei ole mitään ongelmaa.

Nyt tuotiin tuo häkki sisälle, jossa Lumi saa käydä vapaasti, ja annetaan sille välillä joku nami tai koirankeksi häkkiin. Sitten aletaan käymään autossa vaan niin, että laitan Lumin häkkiin, istun sen viereen, eikä auto edes käynnisty. Syötän nameja, häkkiin, ja sitten lähdetään pois. Kyllä se aika jännittynyt siinä on, nopesti vaan hotkii namit ja katsoo että joko täältä pääsis pois. Kunhan vain ehtisi, niin pitäisi tehdä noita harjoituksia mahdollisimman usein, monta kertaa päivässä.

Meidän lisäksi koulussa oli tällä kertaa kaksi muutakin, viimekertainen göötti ja viisikuinen labbistyttö.
Koulussa käsiteltiin nyt mm. luopumista, eli meillä se "jätä" käsky on jo opeteltu. Kouluttaja laittoi kumilelun keskelle kenttää, ja kukin vuorollaan kulki sen ohi, ja tavoitteena oli saada houkuteltua koira pois lelun luota sen koskematta siihen. Meillä onnistui oikein hyvin. Ekalla kerralla kävi haistelemassa sitä, mutta ei kuitenkaan ottanut. Loput kerrat se oikein hypähti pois lelun luota kuullessaan "jätä" - käskyn. Fiksu tyttö! Sai selittää toisillekin miten meillä ollaan tuota opiskeltu.

Sitten oli kosketusalustaa, jota kävimme Lumin kanssa nyt ekaa kertaa. Alustana oli hiirimatto, ja aina siis naksautus ja nami, kun koira käy koskettamassa tassulla mattoa. Lumi oppi sen todella nopeasti! Aluksi olin ihan lähellä, ja parin toiston jälkeen se hakeutui jo matolle!

Olin lisäksi tosi ylpeä neidistä, muut pennut eivät sitä kiinnostaneet ollenkaan niin paljon, kuin minä. Se otti kontaktia toisten lähellä, ja hyvin toimi luoksetulokin! Otettiin siinä kentällä myös tosiaan luoksetuloja ja kävelemistä, jossa houkuteltiin koiraa tulemaan mukana irti.

Kotiläksynä ollaan opeteltu kosketusalustaa. Nyt voi jo olla pidemmän matkan päässä, ja Lumi käy tassuttelemassa matolla. Todella nopeasti se oppii.

Jätä käskyä ollaan myös hieman muisteltu kotona. Pihalla nuuskiessaan jotain, olen joskus pyytänyt jättämään, ja oikein hyvin toimii. Täytyy vaan tosiaan aina olla jotain, mitä antaa palkaksi, niin koirankin mielestä pysyy kannattavana, mitä sitä turhaan luopumaan mistään mielenkiintoisesta, jos siitä ei hyödy mitenkään.

Lisäksi perusjuttuja, kontaktia edestä ja sivulta ollaan otettu, kosketuskeppiä ja seisomista.

Viime viikonlopun kuvasatoa

2010-05-28T02:17:00.000-07:00

Viime viikonlopulta vähän kuulumisia, vaikka uusi onkin jo edessä. Oltiin Suomussalmella, perjantai oli ihan hyvä keli, ja lauantai menetteli, sunnuntaina sitten viileni hirveästi. Perjantaina perille päästyä Unna ryntäsi heti uimaan! Neiti heittikin samalla talviturkkinsa. Lumi ei uskaltanut mennä perään, kävi se muutaman kerran kahlaamassa ja juomassa järvestä.

Perjantaina myös grillailtiin, ja koiria ei olisi saanut sisälle koko iltana. Mukavaahan se on suurella pihalla juosta ja riehua. Loput kuvat löytyy kotisivuijen galleriasta, kunhan jaksan sinnekin päivittää. :)

Lumi 14 viikkoa

2010-05-27T10:54:00.000-07:00

Lumilla korkeutta 14 viikkoisena huimat 31cm. ja painoa 4,8kg.

Ei ole ehtinyt edes päivittää moneen päivään! Viikon päästä alkaa kesäloma, pitkä viikko edessä, kun niin kovasti odottaa. :) Viime viikonloppu oltiin Suomussalmella. Siitä tulossa juttua ja kuvia erikseen. Tiistain pentukoulusta tulossa myös raportti, samoin eilisestä mätsäristä Unnan osalta, jossa neiti kävi hakemassa BIS1-paikan!

Tänään käytiin taas Unnan kanssa tapakoulutuksessa. Vuorossa oli maahan menoa, luoksetuloa ja perusasentoa. Meillä sujuu ihan mukavasti, mutta tuon perusasennon kanssa tulee vähän harjoittelemista. Aluksi opetin Unnan menemään sivulle takaa. Ja nyt se ei suju sitten ollenkaan. Sivulle tulot on tosi vinoja, ja välillä koira kiertää melkein eteen. Sitten kun olen namilla ohjannut sen tuosta etukautta, menee paljon paremmin. Niinpä teemme nyt niin, että otan kokonaan uuden käskysanan ja alan opettaa sen uudestaan tuosta etukautta.

Agilityäkin haluttaisi Unnan kanssa päästä vähän harjoittelemaan. Katsotaan keretäänkö huomenna, jos Paavolaan ois tulossa muitakin, täytyy vähän kysellä.

Lumi 13 viikkoa, iloinen päivä!

2010-05-20T12:32:00.000-07:00

Lumin 13-viikkoiskuva. Painoa 4,2kg ja korkeutta 30cm.

Ärsyttää olla niin perfektionismiin taipuvainen. Jos Lumin jalka ei oo jossain kuvassa väärässä asennossa, sit on kameran tarkennus vinksallaan. No, jospa tuosta kuvasta selvän ottaa. :) Kohisten tyttö kyllä kasvaa, paitsi nyt oli korkeutta tullut hiukan vähemmän, n. puoli senttiä. Hirmu hoikan näköinen se on kyllä edelleen, vaikka olen ruokaakin lisännyt, ja ruokahalu kyllä onkin aika hyvä tuolla tyttösellä. Ehkä nuo jalat kasvaa sitten vain niin nopeesti, että se näyttää ihan koipeliinilta.

Unnan kanssa oltiin tänään taas tapakoulutuksessa. Oli niin kuuma, että eihän tuo jaksanut siellä paljon muuta, kuin paikallaan makailla, ja tietysti ansaita välillä nameja. Ohituksia vielä, tällä kertaa myös ihmisten ja pyörän ohitusta, sekä luoksepäästävyyttä. Unnalla meni kaikki tosi hienosti. Kontaktissa pysyi melko hyvin koko ohituksen ajan. Pyöräilijää se haukahti, joka pysähtyi sitten äkisti meidän kohdalle "juttelemaan". Vähän jännittäjä se on, mutta kaikenkaikkiaan tosi upeasti meni. Luoksepäästävyydessä neiti istui niin kiltisti sivulla, kun kouluttaja tuli luokse. Luulin että se ois arkaillut, mutta oli hirmu reippaasti.

Sitten se iloinen uutinen. Kouluttaja tuli kesken kaiken kysymään, että olemmeko ajatelleet Unnan kanssa tokoa. Sanoinpa siihen, että onhan se mielessä kyllä käynyt, mutta en ole "uskaltanut". En vaan oo ajatellut Unnan kans tokoa "vakavasti", kun oon opettanut sille kotona jotain liikkeitä epätietoisena vähän miten sattuu. Hän kehui kontaktia tosi hyväksi, ja sanoi, että suosittelee meille tokoa ehdottomasti. Tuli vielä autolle ennen kuin oltiin lähdössä sanomaan, että harkitkaa sitä tokoa, ja vielä kerran kehui kontaktia.

Että taitaa molemmilla neideillä tulla tokoryhmään lähtö, jos syksyllä alkaa! Kyselin vähän kouluttajalta, ja hän sanoi että syksyllä pitäisi alkaa vielä kursseja. Lumi penturyhmään ja Unna jonnekin alokkaisiin sitten. Olen minä tyttösistäni kyllä ylpeä!

Unna mätsärissä BIS7

2010-05-20T11:01:00.000-07:00

Eilen oli taas mätsäripäivä. Tällä kertaa oli villakoirakerhon järjestämä Lohtajan koulun kentällä. Saatiin taas Anna, Sanna ja x-rotuinen Peppi kyytiin seuraksi. Mukana oli myös sekarotuisten luokka, pitkästä aikaa. Seropeita oli viisi kaikenkaikkiaan, ja kaikki mentiin yhtä aikaa kehään. Meidät valittiin sitten ensimmäiseksi. Oli mukava yllätys, että Ritva Lavonen oli tuomarina. :) Hän niin tykkää meidän neitistä!

BIS-kehää ei tarvinnut kovin kauaa odotella, ja siellä oli taas kyllä tosi upeasti käyttäytyviä koiria! Kaikki tuomarit tuomaroi BIS-kehää, ja muilla luokilla, paitsi pennuilla ja monirotuisilla, oli ihan oikeat ulkomuototuomarit. Meidät sitten sijoitettiin BIS7-paikalle.

Hienosti se Unssi taas käyttäytyi, mitä nyt vähän pörähtelee kehän ulkopuolella toisille koirille, jos tulevat liian lähelle sitä, tai sen nameja. Mulla oli vähän sähläystä numerolapun kanssa, se tippui monta kertaa ja lopulta suvoin sen taskuun monelle mutkalle. Lisäksi Unnan turkki oli koko ajan täynnä eripituisia heinän korsia, joita ei millään saanut nypittyä pois kaikkia. Lopulta pidin tyttöstä sylissä melkein koko ajan ennen kehää.

Mukava päivä oli. Ja ihana ilma! Palkintojakin lähti mukaan; ruokasäkki, peltinen ruokalaatikko, kaksi ruusuketta, pokaali, koirankeksejä, purkkiruokaa. Noista ruuista vaan en tiedä uskaltaako syöttää, kun tyttösellä meinaa välillä mennä vähän masu sekaisin eri ruuista.

Lumin kanssa ollaan vähän treenattu kotiläksyjä. Löysin kosketuskepiksi sopivan kukkakepin, ja siihen styroxpallo päähän. Hienosti se alkaa jo pikkuhiljaa tajuta ideaa, tosin yrittää aina ensin tarjota katsekontaktia, ja katella namia, mutta tarpeeksi lähellä kun pitää vielä keppiä, niin pian muistaa, että tähänhän se piti nenä työntää että sai namia. :)

Lumin eka eskarikerta

2010-05-19T14:00:00.000-07:00

Niin minun tuuria. Sairastua just silloin, kun on eniten tekemistä! No, ei ole vielä kuumetta onneksi tullut, siihen asti mennään vaikka pää kainalossa. :) Kurkku kipeänä pari päivää ja vähän sairas olo, mutta jospa se tästä.

Tiistaina, eli eilen, alkoi Lumilla pentujen leikkikoulu. Sen tarkoitus on siis sosiaalistaa pentuja, nähdä toisia koiria ja uusia asioita. Leikin varjolla opetella asioita; esim. luoksetuloa, kontaktia jne. Koulussa kerrotaan myös harrastuslajeista. Treenimme on koulun suurella hiekkakentällä, paitsi nyt ekalla kerralla kentällä oli lasten pesisvuorot, joten olimme pihan toisessa päässä. Ekalla kerralla nyt ei suurempia tapahtunutkaan, puhuttiin vaan. Meidän lisäksi sinne tuli vaan yksi pentu paikalle, länsigöötanmaanpystykorva poika.

Aluksi annettiin pentujen tutustua, göötti oli tosi reipas, reilun viikon vanhempi Lumia. Lumi ei myöskään turhia pelännyt, kävi hienosti tutustumassa, mutta oli mukava huomata, että neiti oli kiinnostunut ehkä jopa enemmän minusta. Tuli ottamaan spontaanisti kontaktia välillä ja leikki minun kanssa myös. Siinä kävi sitten lapsiakin, joten taas tuli kokemusta niistä. Lumi kyllä tykkää pikkuihmisistä, sen huomaa.

Paikalla oli myös "apukouluttaja", hän oli pyörätuolissa, ja hänellä oli avustajakoirana labbis. Aluksi tosiaan vaan juteltiin, ja sitten aloitettiinkin tuosta katsekontaktista. Lumilla se sujuikin hyvin jo, olen tosin aina pitänyt käsiä esillä, ja odottanut että katsoo silmiin. Saatiin vinkkejä, että kannattaa pitää kädet selän takana, ja antaa nami sieltä, ettei koira ala seurata käsiä. Sitten voi joskus tiputtaa namin myös suusta, että tulee vaihtelevuutta, että mistä se palkka tulee. Niin koira katsoo helpommin sitten silmiin, kun se voi tulla sieltäkin päin, eikä koskaan tosiaan voi tietää, mistä se palkka tulee.

Sitten kosketuskepistä ja -alustasta. Siitä kerrottiin, ja kotitehtäväksi tulikin opetella kosketuskeppiä ja vahvistaa kontaktia. Tässä täytyy huomenna lähteä etsimään jotain tehtävään sopivaa "kukka"keppiä. :)

Luoksetulo otettiin kerran. Kouluttaja piti hihnasta, minä menin vähän matkan päähän, ja kutsuin. Lumi tulikin oikein mahtavasti luokse, sai namia ja leikkiä palkaksi.

Lopuksi, kun lapsien pesispelit oli loppu, ja hiekkakenttä tyhjä, mentiin sinne ja päästettiin koirat leikkimään ihan vapaasti. Oli kyllä mukava katsoa sitä menoa. Göötti juoksi minkä lyhyistä jaloistaan pääsi, ja Lumi pinkoi edellä, ja välillä kääntyi katsomaan, että eikös se nyt saa minua kiinni. :)

Kotona uni maistui kyllä. Ensi tiistaina uudestaan!

Huomenna on onneksi vaan kaksi tuntia koulua, sen jälkeen pitää käydä tuota kosketuskepiksi sopivaa kepakkoa etsimässä. Sitten on viideksi Unnan kanssa meno tapakoulutukseen. Viime kerralla oli vielä kontakteja ja ohittamista, hienostihan se Unnalla meni. Jospa ensi kerralla olisi saanut jonkun hiekka tms. päällyksen kentälle, on vähän hankalaa tuolla kivikkokentällä reenata.

Ja Unnan kans oltiin tänään taas mätsärissä, tuloksena BIS7. Mutta kerron siitä lisää huomenna, nyt unten maille!

Kuvapäivitystä

2010-05-17T06:31:00.000-07:00

Eilisiltä puistoiluilta vähän kuvia. Lumi sai tyytyä karkureissunsa seurauksena riehumaan hihnassa varmuuden vuoksi. :)

Paltamon mätsärissä Unna SIN2

2010-05-17T06:21:00.000-07:00

Pyörähdettiinpä Paltamossa lauantaina. Kyytiläisiksi saimme pari kaveria, Annan, Sannan ja sekarotuisen Peppi-koiran. Lähtiessä oli vielä ihan suht viileää, mutta perillä oli jo aivan läkähdyttävän kuuma! Koiria ei ollut koko mätsärissä kuin muutama! Samana päivänä oli tosin Hyrynsalmella ryhmis, joten olisiko vaikuttanut asiaan...

No, me mentiin Unnan kanssa pieniin aikuisiin, ja saatiin ekassa kehässä sininen nauha. Unna käyttäytyi jälleen tosi hienosti, ja seisoi oikein ryhdikkäästi. Tuomarin kosketusta aina pitää vähän yrittää väistää, mutta hyvin antaa tutkia, eikä haukukaan kehässä tuomarille, niin kuin yleensä esim. kotona haukkuu vieraat.

Sinisten nauhan saaneita oli vaivaiset neljä! Tuomari sijoitti meidät sitten kakkosiksi. Ihan mukavat mätsärit muuten, mutta jäi vähän ärsyttämään, kun tuomari pisti ensimmäisenä kaikki sekarotuiset pihalle. Tai siis, kun isojen kehää katsoin, missä Sannan sekarotuinen oli, siellä oli kaksi seropia. Pisti ne sitten ensimmäisenä pois, vaikka käyttäytyivät hienommin kuin jotkut puhdasrotuiset kehässä.

No, ei voi valittaa, tuomarit on erilaisia. :) Mätsäreitä kyllä nyt pukkaa, seuraavat on jo keskiviikkona villakoirajärjestöllä, sitten 26. päivä on Sotkamossa ja 29. päivä taas Kajaanissa Seppälän koirakeskuksen järjestäminä. Kesäkuulla sitten on tiedossa jo yhdet, toivottavasti tulee useampikin. Ja toivottavasti tulee myös kesäkuun loppuun mätsäreitä, niin pääsisi Luminkin kanssa jo sitten kokeilemaan!

Ai niin, ja kiitokset kuvista Anna Pikkaraiselle. :)

Todellinen onni onnettomuudessa

2010-05-16T08:27:00.000-07:00

Meillä on sattunut ja tapahtunut tässä viikonlopun aikaan. Onneksi kaikki ollaan selvitty kuitenkin, ja onnea on ollut myös onnettomuudessa...

Perjantaina lähdettiin luontopolulle. Ollaan käyty siellä samalla polulla muutaman kerran aiemminkin. Käveltiin n. kilometri ja käännyttiin. Unna oli jaloissani, samoin Urho, joka on meillä vielä pari viikkoa. Lumi kipitti vähän matkaa edelläni. Pysähdyttiin antamaan koirille vettä, minä huusin Lumia iloisesti. Neiti kääntyi, lähti tulemaan minua kohti, jolloin käännyin Tonin luo, joka kaivoi takanani vettä repusta. Samassa kuitenkin Lumi kääntyi pois päin. Meni vaan pari sekuntia, kun käännyin katsomaan, että eikö se neiti tullutkaan vettä juomaan. Koiraa ei näkynyt missään.

Huutelin ja huutelin, olin varma että se on nuuskimassa jotain ihan lähellä, ja lähdin eteenpäin. Ihan hiljaista. Aloin jo pelätä siinä vaiheessa, että se on lähtenyt yksin juoksemaan autolle. Ja auto oli tien varressa, jossa on vilkas liikenne, ja 80km/h nopeusrajoitus. Juoksin eteenpäin, huutelin ja houkuttelin, mutta metsä tuntui ihan autiolta, ei hännänpäätä eikä pihahdustakaan mistään suunnasta. Hätäännyin jo tosissaan, ja lähdin juoksemaan autolle.

Autolle tultuani tie oli autio, koiraa ei näkynyt missään. Toni tuli perässäni, oli poikennut välillä polulta huutelemaan metsään. Melkoinen epätoivo valtasi kyllä siinä vaiheessa, shokki ja paniikki samaten. Miten se ehti juosta niin kauas meistä? Ja miten se uskalsi edes lähteä omin päin? Se on aina pysynyt niin tiiviisti lähellä.

No, Toni lähti vielä uudestaan kiertämään Unnan kanssa saman reitin, jos se tosiaan oli poikennut polulta johonkin kauemmas. Minä jäin tielle vahtimaan, jos se ryntäisi metsästä, niin ei ainakaan jää auton alle. Soitin jo löytöeläinkotiin, poliisille ja paikallisradioon. Kolme kaveriani tuli etsimään avuksi heti kun heille soitin. Haravoitiin metsää edes takaisin, ajettiin isoa tietä pitkin molempiin suuntiin. Ei mitään missään.

Sitten vihdoin kuuden aikaan tuli soitto löytöeläinkodista. Koira oli löytynyt. Ja elävänä! En tiennyt miten päin olisin ollut, meinasin kiljua riemusta sille tädille joka mulle soitti. Joku ystävällinen nainen oli poiminut Lumin isolta tieltä, ja vienyt kotiinsa, ja soittanut löytöeläinkotiin. Mentiin hakemaan Lumi perheen luota. Se ei tainnut edes ymmärtää mitä oli tapahtunut. Leikki perheen lasten kanssa pihalla narussa.

Olen koko loppuelämäni kiitollinen tuolle naiselle. Siinä vaiheessa, kun hain kakaran, olin vaan niin suunnattoman helpottunut ja vieläkin vähän shokissa, en osannut kuin kiitellä ehkä noin sata kertaa. Nyt tuntuu että oon sille velkaa koko elämäni. Tuo pentu ei olis selvinnyt siellä tiellä kovin kauan.

12 viikkoa

2010-05-13T07:51:00.000-07:00

Tänään sitä oltiin sitten kevään ensimmäistä kertaa t-paitasillaan. Ihan uskomaton keli! Tuntui, että ei voi sisällä olla. Oltiin ensin menossa Unnaa viemään koirapuistoon, mutta ei sitten viitsittykään mennä, kun Toni kävi matkalla skeittaamassa, ja neidille tuli jo siinä niin kuuma, että läähätti kuin viimeistä päivää. Ajettiin puiston ohi, mutta ei siellä ollut muitakaan, joten palattiin kotiin.

Lumin kanssa lähdettiin sitten käymään Paavolassa. Siellä oli kaksi koirakkoa agilityharjoituksissa, joten mentiin nurmikentälle hetkeksi ihmettelemään uutta paikkaa. Otettiin vähän kontaktia, luoksetuloa ja seisomista siinä kentällä. Vähän oli uusia hajuja, jotka häiritsivät keskittymistä, mutta kaikenkaikkiaan mahtavasti ottaa kontaktia häiriönkin alla. Ja luoksetulot on oikein hienoja ja vauhdikkaita.

Paavolan jälkeen käytiin vielä jäätelötötteröllä kauppakadulla. Oli kyllä ihmisiä paljon istuksimassa torilla.

Kotona harjoiteltiin Lumin kanssa näyttelyremmissä kulkemista ja seisomista, sekä sivulla oloa ja kontaktia. Enää ei oikein mielenkiinto riitä tehdä noiden pehmeiden koiran namien tiimoilta, vaan pitää kaivella jääkaapista jotain parempaa palkkaa, niin motivoituu heti huomattavasti paremmin.

Koipeliini tänään 12-viikkoa. Korkeutta 29,5cm. ja painoa 3986g. On se kyllä melkoinen rimpula, ja tuntuu että joka viikko tulee jalkaa lisää, ja hoikistuu entisestään. Ruokaa olen aina välillä lisännyt ja antanut enemmän, kun tahti on niin nopea tuon syömisen suhteen.

Puistoilua auringossa

2010-05-12T11:04:00.000-07:00

Hätä se meinasi eilen illalla tulla, kun aloin muokkaamaan blogia vielä niin myöhään. Ajattelin, että helppo hommahan se on yksi ulkoasu vaihtaa, mutta kuinkas siinä kävikään, koko sivut meni sekaisin. Onneksi olin tallentanut vanhan ulkoasun koodin eri tiedostoon, niin sai palautettua koko roskan. Tänään sitten vähän virkeämpänä tein tuon ulkoasunvaihdos projektin.

Ihana ilma! Käytiin taas koirien kanssa tuossa nurmikentällä riehumassa. Mukavaa oli, mutta pieni yhteentörmäyskin sattui. Unna juoksi palloa kiinni Lumi kintereillään, ja yhtäkkiä Unna sitten teki äkkikäännöksen, ja Lumillakin vauhtia oli melkoisesti. Ei siinä onneksi pahemmin käynyt, Lumi pari kertaa aivasti, vissiin osui neidin pikku nenuun.

Olis voinut kyllä viettää aikaa vaikka kuinka pitkään tuolla ulkona, mutta lähdettiin sitten, kun koirille tuli kuuma ja väsykin alkoi painaa Lumia.

Tämän päivän harjoitukset Lumin kanssa on ollut käsittelyä ja harjausta, luoksetuloa, jätä käskyä, seisomista ja kontaktia sivussa. Jätä-käskyä harjottelen heittämällä jonkun esineen, tänään desimitta toimi tuona ihmeellisenä juttuna, vähän matkan päähän, ja Lumi tietysti kiinnostuu siitä. Kun se lähtee sitä kohti, sanon "jätä". Pari ekaa toistoa se ei heti reagoinut, vaan jatkoi mitalle, ja kävi nuuskimassa sitä. Jätti sen kuitenkin pian, ja tuli luokseni. Lopussa oli pari parempaa toistoa, jolloin ei enää mennyt edes mitalle asti, vaan kääntyi heti jätä-sanan kuullessaan.

Pöydälläkin käytiin taas, ja oikein nätisti menee. Ei pelota, ja seisomaan jäädään oikein hienosti. Takajalkoja täytyy minulla asetella, että menisi oikeaan asentoon. Lattiallekin jää seisomaan hienosti, olen vielä siinäkin sitten käynyt asettelemassa jalkoja, mutta voin jo nousta seisomaan, ja mennä esim. koiran eteen, niin se pysyy asennossa paikallaan. Näyttelyhihnan kanssa tänään seisottiin, ja ravattiinkin täällä pienessä sisätiloissa. Siitä hyvä, ettei täällä ole edes mahdollista lähteä näyttelyhihnassa esim. vetämään (tosin eipä ole kokeillut vetämistä vielä edes tavallisessa hihnassa), vaan jää väkisin vähän minusta taaemmas. Jospa se sisäharjoittelun jälkeen onnistuu jo lähteä ulos kokeilemaan tässä joku päivä.

Ihana ilma, perjantaina laavulle makkaranpaistoon, lauantaina match show, voisko parempaa pitkää viikonloppua toivoa?

Ulkoasu sekaisin

2010-05-11T14:29:00.000-07:00

Rupesinpa muokkaamaan blogin ulkoasua, mutta sain pientä sotkua aikaan, ja korjaus jatkuu huomenna...

Neiti koipeliini kävi rokotuksella

2010-05-11T11:31:00.000-07:00

Miten se aika menee näin nopeasti? Tuntuu, ettei tuo tyttö ole ollut meillä kuin viikon, vaikka perjantaina tulee kuukausi. Torstaina siis jo 12 viikkoinen koipeliini.

Tänään oli eka rokotus. Lumi käyttäytyi oikein hienosti. Jouduttiin aika kauan odottamaan, olisikohan meitä ennen ollut viisi, tai kuusi potilasta ja alussa vain yksi eläinlääkäri, kunnes jossain vaiheessa tuli toinen. Odottaessa Lumi oli tosi nätisti, istui ja välillä kävi makaamaan. Napitti välillä silmiin ja sai tietysti namia palkaksi. Pari vähän energisempää koiraakin siellä oli, jotka pitivät melkoista ääntä välillä. Lumi ei niistäkään kummemmin välittänyt.

Eläinlääkärin pöydällä Lumi seisoi myös tosi kiltisti. Antoi tutkia itsensä, eikä edes tuntunut huomaavan rokotusta.
Vähän väsyttikin jo siinä vaiheessa pientä, kun oli niin pitkä tuo odotusaika. Kotona sitten hyvät nokoset.

Tänä iltana reenattiin vielä muutaman kerran seisomista ja jätä-käskyä. Loppuviikolle ja viikonlopulle on luvattu niin ihanaa ilmaa, että ajateltiin mennä laavulle makkaranpaistoon, niin koiratkin saa irrotella metsässä ihan kyllikseen. Kamerakin saa lähteä mukaan, niin saa ulkokuvia tytöistä.

Kylpypäivä

2010-05-08T11:25:00.000-07:00

Tapahtumat taas kahden päivän ajalta. Lumin kanssa käytiin eilen taas kaupungilla, oli tosi onnistunut ja mukava reissu. Torilla oli vielä joku tapahtuma, jossa riitti ihmisiä ja kojumyyjiä. Käveltiin tori läpi, ja mentiin kevään ekoille jäätelötötteröille kauppakadulle. Siellä kävi äiti ja pikkutyttö juttelemassa Lumille, ja vähän rapsuttelemassa neitiä. Pikkutytön jäätelötötterö meinasi olla vaarassa, kun Lumi olisi niin kovasti halunnut maistiaisia. :)

Sitten käytiin vielä eläinkaupassa palatessa. Sieltäkin kertyi tosi positiivinen kokemus, kun joku täti hössötti ja leikki Lumin kanssa. Hirveän nätisti Lumi jo muutenkin menee kaupungilla, kun ollaan muutaman kerran käyty. Ei pelkää juuri mitään, vaan menee tosi reippaasti ja varmasti vierellä. Välillä ottaa kontaktia tosi hienosti, ja saakin sitten paljon kehuja ja palkan.

Tänään käytiin koirien kanssa tuossa tien toisella puolella pienellä puistonurmialueella. Oli kyllä kivaa, hyvä ilmakin oli, melko viileä tuuli vaan. Juostiin ja leikittiin, ja pari kertaa kutsuin Lumin luokse, namipalkka, kun tuli oikein vauhdikkaasti.

Puistoilun jälkeen pesin sitten tuon kakaran vihdoin. Täytyy sanoa, että on se eri helppo, kuin tuo bichonvilla-karva! :D
Unnan kans menee se vajaa kaks tuntia, jos ihan viimeisen päälle föönaan kuivaksi ja suoraksi karvan. Tuon kanssa meni ehkä se... puoli tuntia? Tosi nätisti oli pestessä, vähän hirvitti kun kastui ihan kokonaan, mutta älyttömän hienosti meni. Pesun jälkeen pyyhkeeseen, siinä vähän tärisi, että apua, mitä tämä oikein on. Sitten föönailin ja kampailin vähän. Sekin sujui oikein hyvin, välillä olisi haluttanut luikkia karkuun, mutta totteli oikein mainosti, että tässä sitä nyt ollaan. Pesuoperaation päätteeksi oikein hyvät unet.

Jätä -käsky on edistynyt hieman. Eilenköhän me otettiin kuppi, johon pistin paljon herkkupaloja, ja Lumille hihnan. Laitoin kupin toiselle puolelle huonetta, ja odotin, että Lumi ryntäisi kupille. Neiti taisi heti tajuta idean, kun ei ollut edes kovin innokkaasti menossa. Hetken kävi katsomassa, sitten tuli "jätä"-käsky, ja siinä vähän mietti, ennen kuin kääntyi. Ei kuitenkaan ehtinyt edes hihna pahemmin kiristyä. Toisot meni vieläkin paremmin, kääntyy heti, kun kuulee käskyn.

Minun vaatekaappini

2010-05-06T13:41:00.000-07:00

Minulla on sotkuinen vaatekaappi, haluan aivan välttämättä esitellä sen. Siellä on housuja, farkkuja, hameita, vöitä, laukkuja, legginsejä ja... hetkinen,ihan kuin joku elävä olento olisi soluttautunut joukkoon...?

Tapakoulutusta ja iloinen uutinen

2010-05-06T10:07:00.000-07:00

Lumi tänään 11 viikkoa. Painoa 3779g ja korkeutta 28,3.

Tänään alkoi meillä Unnan kanssa tapakoulutus Seppälässä. Tosi mukavasti meni, ekalla kerralla oli aiheena kontakti, ja siinä ei kyllä meillä ongelmia oikeastaan ole ollut. Hyvin sujui käskyn alla kontaktissa ohituksetkin. Aluksi mentiin kaksi koiraa yhtäaikaa kentälle, ja katsottiin miten saadaan koirat kontaktiin. Sen jälkeen tuli kaikki kentälle, ja otettiin niitä ohituksia muutama.

Iloinen uutinen tänään oli se, että me päästään Lumin kanssa pentujen leikkikouluun! Alkaa 18. tätä kuuta, oon aika hirveän innoissani! Ei kuulemma haittaa, vaikkei toinen rokotus vielä silloin olekaan kunnossa. Mahtavaa sosiaalistumistreeniä, ja tapaa muita pentuja. Aiheina kurssilla on mm. luoksetulo, yhteistyö, kontakti, palkitseminen ja kohtaamiset. Jes!

Lumin kanssa käytiin eilen vähän taas uudessa ympäristössä. Ajettiin autolla vähän matkan päähän, missä on kauppa ja puisto, ja siinä sivussa koirapuistokin. Ensin katseltiin meininkiä kaupan edessä, jossa oli ihmisiä ja autoja. Sitten mentiin käymään puistossa kävelemässä, ja käveltiin koirapuiston ohi. Tosin siellä ei kyllä ketään ollut. Matkalla oli silta, jota piti vähän epäillä, että voikos tästä nyt mennä, mutta hyvin selvittiin yli siitäkin. Mentiin myös lasten leikkikentän ohi, jossa oli leikit menossa.

Lumia vähän pelottaa autoilu silloin, kun pitää matkustaa jossain muualla, kuin sylissä. Ja sylissähän se ei onnistu, jos itse olen kuskina ja muita ei koirien lisäksi ole. Ollaan yritetty tehdä pikku reissuja, käydä autolla metsässä juoksemassa ym.

Tilasin myös kevytmetallihäkin netistä. Se tulikin parin päivän päästä, ja on melko reilun kokoinen. Tosin kasvaapa tuo Lumikin tuosta. :) Siinä olen nyt sitten autossa kuljettanut Lumia, laittanut vaan maton, joka ei liu'u. Ihan hyvin meni viimeisin matka eilen sinne kauppaan ja puistoon.

Lumin kanssa harjoitellaan niitä tuttuja, luoksetulo sujuu jo, vaikka olisi jotain mielenkiintoistakin touhuamassa. "Jätä" käskykin on jo tuttu, tosin vielä ei olla vaikeissa tilanteissa sitä otettu, ainoastaan tuon mikrokuvun voimin. Siinä se kyllä lopettaa "jätä" käskyllä jo ennen kuin ehtii paljoa edes nameja sieltä altaa kaivaa.

Seisominen sujuu mainiosti. Ensin täytyy asetella jalat, ja siinä se aika hyvin tönöttää, mitä nyt välillä täytyy vähän korjailla asentoa. Kun vain itse oppisi seisottamaan just oikeaan asentoon, niin helpottais ehkä vähän. Kuvista näkee niin hyvin, jos etujalat on liian edessä tms.

Elokuussa olisi Kajaanin pentunäyttely, johon voisin Lumin vaikka viedäkin.

Kontaktia ollaan edelleen otettu niin, että Lumin istuessa olen mennyt vasemmalle puolelle, perusasentoon, ja naksauttanut + palkannut heti kun ottaa kontaktia. Kontaktia se kyllä muutenkin ottaa jo tosi kivasti, ruokakuppia antaessakin, aina jo tajuaa, että katseella sen ruuan saapi.

Edessä olisi huomenna Lumin pesu ihan kokonaan shampoon kanssa, että tottuu. Tähän asti ollaan vaan vedellä huuhdeltu, lähinnä tassuja ja masua.

Unna BIS3 keskuskoululla

2010-05-04T13:26:00.000-07:00

Eilen päästiin sitten kevään ensimmäisiin mätsäreihin! Vein Unnan pieniin aikuisiin, ja neiti käyttäytyi taas oikein mahtavasti. Tuomaria vähän pakitti, mutta ei haukkunut, ja antoi hyvin tutkia. Oli aika viileä ilma, meinasi ihan palella kyllä välillä, ja kehätkin myöhästyi varmaan puoli tuntia, olisi pitänyt alkaa kello 18. Koiria oli kyllä tosi paljon, pienissä aikuisissa n. neljäkymmentä.

Aluksi saimme ekasta kehästä sinisen nauhan. Sitten pääsimme kahdenkymmenen muun sinisen saaneen kanssa kehään, ja meidät valittiin jatkoon. Olihan se hienoa, kun ekaksi vielä sijoitettiin!

Jäätiin siis odottelemaan BIS-kehää, joka alkoikin melko pian. Tosi hienoja koiria oli kyllä. Oli tosi mahtava yllätys päästä sitten neitisen kanssa lopuksi BIS3-paikalle.

Mukavasti meni. Kotiin vietiin ruokasäkki, ruusuke ja pieni lahjakortti Mustiin & Mirriin.
Laura oli mukana, ja kuvaili meitä, joten kiitokset hänelle!

Tänään käytiin eläinkaupassa, Lumi ja Unna oli molemmat mukana. Shoppailtiin shampoota, koulutuspatukka, luut molemmille ja koulutusnameja.

Lumin kanssa alkaa seisominen mennä yhä paremmin. Otin tänään yhden seisotuksen tuossa pihassakin, oikein nätisti se seisoo paikallaan, kun asettelee jalat ensin. Täytyy alkaa myös ravaamista ottaa lähiaikoina jo näyttelyhihnassa, ja lisää seisotuksia häiriöiden alla.

Lisäksi ollaan tänään treenattu Lumin kanssa niitä tavallisia; kampausta, luoksetuloja, kontaktia, jättämistä.
Kokeilin tänään myös Lumin istuessa mennä sen vasemmalle sivulle, niin että koira on perusasennossa, ja odottelin siinä että katsoo silmiin ja palkitsin. Täytyy tuotakin alkaa harjoitella enemmän. En vain tiedä miten "uskallan" sivulle tuloa alkaa opettaa, jos teen jotain väärin, ja sitten pilaan koko liikkeen! Esim. palkitsen vähän epätäydellisestä asennosta tms. No, en ole kyllä vielä istumistakaan opettanut, koska haluan tuon seisomisen varmaksi ensin, ettei näyttelyissä sitten istahtele. Otan siihen asti vain kontakteja niin, että meen itse koiran sivulle, kun se sattuu istumaan.

Meidän kotisivut on rempattu, ja osoite muuttunut: http://ikuistettu.net/unnalumi/

Fiksu kakara

2010-05-02T11:15:00.000-07:00

Vaput vieteltiin Suomussalmella. Unnan pennut on lähteneet maailmalle, ja meillä on täällä nyt Unna, Urho ja Lumi. Urho lähtee kesäkuun toinen päivä. Riemua riittää. Unna on nuorentunut vuodella Lumin tulon myötä, kun pentu villitsee niin kovasti.

Fiksu on kyllä lapsi! Ollaan otettu "jätä" sana, jota harjoitellaan Lumin kanssa. Otin vinkin Tuire Kaimion kirjasta, ja laitoin herkkua mikrokuvun alle, ja odotin että Lumi menee katsomaan, ja yrittää saada herkkua pois. Heti, kun se jätti kuvun, palkitsin. Nyt on jo käskysana käytössä. Tänään piti jo yrittää keksimällä keksiä mitä herkullisimpia juttuja, kun enää ei oikein omat namit edes kiinnosta, vaan jättää ne heti, niin kuin toki pitääkin. "Jätä" sanan voi jo sanoa siinä vaiheessa, kun Lumi on nuuskimassa kupua, ja neitihän keskeyttää.

Seuraava opeteltava juttu on "irti". Ajattelin aloittaa niin, että odotan, kunnes tiputtaa esim. lelun suustaan, ja sanon samalla hetkellä "irti", kehut ja namia. Sen jälkeen saa jatkaa, en ota irrotettua lelua pois. Sitten rupean jossain vaiheessa sanomaan sanaa jo ennen, kuin lelu on tiputettu jne. Vielä en ole alkanut kunnolla tätä harjoitella, kun nyt on mennyt tuon jättämisen kanssa puuhaillessa aikaa.

Luoksetuloja edelleen. Enää ei tarvi odottaa, että neiti on itse tulossa, vaan tulee iloisesti sisällä luokse, vaikka olisi touhuamassa jotain muutakin. Ei vielä olla uskallettu hankalissa tilanteissa, eikä ulkona ottaa, mutta pian tässä varmasti edetään.

Kontaktin otto sujuu hienosti. Katsoo nyt heti silmiin, kun pitää namia käden mitan päässä. Ruokakuppia antaessanikin olen aina vaatinut katsekontaktia. Tänään oli ulkona myös ihana, kun käveltiin normaalisti eteenpäin, niin neiti aina välillä katsoi silmiin. Sai tietysti namin ja kehuja.

Seisomista harjoitellaan edelleen. Ihan mukavasti menee kun alkuun päästään. Seisotaan jo oikein nätisti tovin paikoillaan.

Muistin, että Lumihan pääsisi jo elokuussa Kajaanin pentunäyttelyyn, kun Brad-isän omistaja kysyi, että aiotaanko mennä. Täytyypi miettiä asiaa. Toisaalta olisi kyllä ihan mukava mennä kokeilemaan. Täytyy kysellä kasvattajankin mielipidettä. ;)

Lumi 10 viikkoa

2010-04-29T11:10:00.000-07:00

Lumi-neiti täytti tänään 10 viikkoa. Korkeutta 26,5 ja painoa 3,5kg.

Käytiin eilen kaupungilla hetkisen ajan. Tänään kävi kavereita katsomassa Lumia, ja aamupäivästä käytiin vähän metsässä vapaana riehumassa. Sen jälkeen pitikin käydä vatsanaluspesulla, ja hyvin se jo kyllä sujuu. Ei tarvitse niin topakasti pitää neitiä aloillaan, vaan pysyy jo pidempään itse.

Kontaktia ollaan otettu myös tänään, ja luoksetuloja. Innoissaan se kyllä tulee, ja metsässäkin pari kertaa tuli, ja sai isot kehut ja namia.

Kävin tänään tapakoulutuksen teorialuennolla, joka alkaa viikon päästä Unnan kanssa. Kaikilla muilla tuntui olevan koiriensa kanssa jotain huomattavia ongelmia, ja meidän lisäksi siellä oli vain yksi pienen koiran omistaja, jolla ei ollut mitään erityistä "korjattavaa". Itsekin halusin tuonne, että saa häiriötreeniä, ja varmuutta eri tilanteisiin. Ja mukavaa tekemistä tietysti. Lisäksi kyselin agilitypaikkaa jatkokurssille, mutta Salme ehdotti meille mölliluokkaa mieluummin. Apua, mitähän siitä mahtaa tulla! Mennään kuitenkin sinne sitten, varmaan myöhemmin kesällä alkaa uusi ryhmä.

Katselin myös Lumille jo vähän sopivia koulutusryhmiä. Kesäkuun 10. päivä neiti on neljä kuukautta, ja rokotuksien puolesta sen jälkeen valmis koulutuksiin. RumaRakilla alkaa nyt pentuagilitykurssi, ja kysyin Salmelta tulevista kursseista. Laittoi meidät listoille, toivottavasti muitakin kakaroita ilmoittautuu, että kurssi nousisi pystyyn vielä syksyyn mennessä! Tuo kurssi olisi niin älyttömän hyvä pohja. Hirveän hyvää harjoitusta senkin kannalta, kun on paljon porukkaa ja koiria ympärillä.

Pentutoko ryhmäkin huvittaisi löytää. KSTK:lla ei taida tänä kesänä tulla tokojuttuja kouluttajapulan vuoksi, mutta tuolla Seppälässä niitä voisi viellä tullakin, mihin nyt siis Unnan kans menen tuonne tapakoulutukseen. Täytyy jatkaa ahkeraa etsimistä. :)

Tämän päivän harjoitukset

2010-04-27T11:40:00.000-07:00

Tänään ollaan harjoiteltu Lumin kanssa pariin otteeseen kontaktia. Neiti tajuaa hyvin idean, ja tarjoaa kyllä katsekontaktia useissa tilanteissa. Tähän ehdollistin Lumin naksuttimella. En ole Unnalle ikinä sitä käyttänyt, mutta nyt halusin ottaa sen käyttöön. Se on kätevä, kun opettelee kontaktia nyrkissä olevan namin avulla, ja odottaa että koira katsoo silmiin. Tosi vaikea siinä tilanteessa ehtiä kehua ajallaan, kun katse on aluksi ehkä sekunnin sadasosan silmissä.

Luoksetuloa on myös otettu. Pidän edelleen harjoitukset tosi helppoina, että aina onnistuu. Olen aikaistanut "tänne" sanaa jo sen verran, että heti kun koira ei tee muuta, ja katsoo esim. minua, sanon sen tosi iloisesti. Lumi osaa sen jo tosi hyvin, lähtee oikein iloisena tulemaan, oikein hyppien matkalla. :)

Pöydällä oloa kaksi kertaa tänään. Lumi pysyy tosi hienosti jo paikallaan asennossa, toki pitää asetella oikeaan asentoon, mutta siinä pysytään jo pitkänkin tovin. Eikä enää lyyhisty pöydälle istumaan tai maahan, vaan uskaltaa jo hienosti seisoa koko ajan.

Käsittelyä ollaan otettu. Vähän aikaa kampausta. Tosi hyvin menee, välillä pitää hampailla kokeilla harjaa, mutta ei rimpuile juurikaan.

Suihkuun ollaan totuteltu. En ole vielä koko koiraa kastellut, mutta mahan alusta ja tassuja. Se vieläkin vähän hirvittää, mutta oltiin jo hetki paikoillaankin.
Suihkuttamisen jälkeen kuivaus, ja sitten vähän fööniä. Niin hyvin tottui jo sen ääneen, ja tuli oikein aina katsomaan, kun minä olin hiuksia kuivaamassa itse. Ei se sitä ääntä enää arastele ollenkaan, ja hyvin oli paikallaan puhalluksen ajan, käytettiin jo isompaakin tehoa.

Sellaista tänään. Käytiin tuossa pahimpien iltavillien jälkeen ulkona, ylitettiin tietä ja käytiin vähän kauempana kotipihasta, viereisten talojen alueella. Sievästi se kulkee kyllä hihnassa, sivulla koko ajan. Paitsi jos pahimmassa energiapuuskassa vie ulos, niin saattaa olla pientä ryntäilyä havaittavissa, ihmekös tuo. :)

Viikonloput vietelty

2010-04-26T10:38:00.000-07:00

Viikonloppu meni Suomussalmella. Perjantain ja lauantain huono keli vaihtui aurinkoon sunnuntaina, joten pääsi sitten onneksi vähän kuvailemaan, ja metsässä käymään Unnan ja Lumin kanssa. Oli niillä hauskaa! Juoksivat kyllä kilpaa ja ottivat toisiaan kiinni, ihanat kaverukset.

Lumillekin tuli taas monta uutta asiaa; kaksi uutta paikkaa, jossa uudet ihmiset, uusia koiria, kissa. Vieraitakin kävi ihastelemassa pentua.

Tänään käytiin pikavisiitti eläinkaupassa, ja käytiin kävelemässä vähän kaupungissa. Lumi oli tosi reippaasti, ei pelännyt autojen ääniä. Skeittaava poika vähän arvelutti, ja kaupan edessä oleva "liuska", mikä se on se sellainen portaiden edessä oleva "käytävä" josta pääsee pyörätuoleilla ym. Sinnekin kyllä pian uskallettiin, kun vähän houkuttelin, ja rohkeasti mentiin eteenpäin.

Täksi viikoksi taas luvattu räntää ja lunta, ja vapuksi ilmeisesti huono sää. Silloinkin ollaan Suomussalmelle menossa, ja kaksi Unnan pennuista lähtee. Yksi jää sitten meille 12-viikkoiseksi asti.

Lumin kanssa nyt panostetaan tuohon sosiaalistamiseen, vielä muutama viikko "parasta" aikaa sen suhteen. Luoksetuloja otetaan välillä sisätiloissa, ja sellaisissa tilanteissa, jossa tyttö ei tee mitään muuta, tai on jo valmiiksi tulossa iloisena luokse. Pöydällä oloa sitten tietenkin ja seisomista. Tänään lähti valkoinen näyttelyhihna Mustista ja Mirristä mukaan, että voi sitten alkaa jo laittaa sitä kaulaan, niin koira tietää, että nyt seisotaan ja ollaan muutenkin nätisti. :) Seisominen sujuu jo aika hienosti pöydällä, pysyy paikallaan, eikä enää niin paljoa jännitä sitä pöydällä oloa.

Kiltti tyttö se Lumi kyllä on. Ei ole pahanteossa liiemmin ollut vielä ollenkaan, ja tottelee pienestä "ei" sanasta, jos meinaa mennä vaikka kengän nauhoja puremaan, tai omaa hihnaa. Sen jälkeen tulee sitten jotain sallittua puuhaa, leikkiä tai jotain puruluuta.

Hirveästi vahinkoja ei ole sisälle tullut, muutama yökin jo mennyt niin, ettei ole mitään lehdellä, ja ulos tekee sitten aamulla heti. Joskus tuntuu, että se oikein käy tuossa eteisessä pyörimässäkin, että nyt pitäis päästä ulos.
Sitten yleensä aina ulos olen heti vienyt, joskus sinne sitten tehdään jotain, ja joskus ei, että en sitten tiedä, että onko sattumaa tuo eteisessä pyöriminen.

Uuden ulkoasun sain valmiiksi, joten uudet kotisivut avautuu lähiaikoina.

Takaisin juurille

2010-04-23T02:14:00.000-07:00

Palasimme takaisin blogspotiin, mistä aloitimmekin! Kaikki wordpressin tekstit on siirretty tänne, joten tästä blogista löytyy nyt ihan kaikki tekstit, mitä olen ikinä kirjoitellut!

Me riennämme viettämään viikonloppua Suomussalmelle, toivotaan hyviä kelejä, että saan kuvata koiria. Palaan tuotoksien ja kuulumisien kanssa ensi viikolla.

Lumi 9 viikkoa

2010-04-22T12:11:00.001-07:00

Tänään tuli Lumille täyteen yhdeksän viikkoa. Neitiselle on taas tänään tullut pari uutta juttua. Käytiin tuossa lähi siwan pihassa ihmettelemässä meininkiä. Siihen sattuikin melko paljon autoja ajelemaan ohi ja parkkiin. Muutama lapsi ajoi pyörällä pihaan, ja lorisevaa kaivoakin piti vähän ihmetellä. Yksi nainen pysähtyi juttusille, jota piti käydä vähän haistelemassa.

Lisäksi totuteltiin ekaa kertaa suihkuun tassujen suihkuttelun merkeissä. Lumi tuli kyllä heti katsomaan suihkua, mutta tassuihin tuleva veden paine taisi olla vähän outoa. Pidin vain tyttöä kiinni, ja heti kun oli rimpuilematta, suihkutus lopetettiin. Tassujen kuivaus sujui paremmin.

Sitten ollaan kerran totuteltu taas fööniin, fööni päälle lattialle, isolle teholle jo. Tulee heti syömään namia läheltä. Pöydällä ollaan oltu, luoksetuloa hieman opiskeltu. Ja seisomista.

9-viikkois mitat; paino 3260 g, korkeus 25cm.

Oli tarjoitus vielä käydä autoilemassa, ja vähän tuossa kauppakadulla jaloittelemassa, mutta alkoi sataa vettä ja räntää taivaan täydeltä, joten jätetään se toiseen päivään. Saa nähdä ehditäänkö huomenna, kun lähdetään Suomussalmelle. Ihanaa päästä sinne, kun Lumi saa riehua vapaana, ja pääsee metsäänkin hyppimään. Ja siellä näkee sitten eri ihmisiä, kuin mitä täällä Kajaanissa taas on ollut. Ja pääsee tutustumaan Maaritin bichoneihin. Luulisin, että Lyylin kanssa näillä on mukavaa, kun se on sellainen “pennunmielinen”, iloinen ja leikkisä kaveri.

Pikkutytön kuulumisia

2010-04-22T12:10:00.000-07:00

Päästiin Unnan kanssa tapakoulutukseen. Alkaa viikon päästä torstaina. Oon kyllä niin iloinen, että pääsee puuhailemaan neitin kanssa! Eka kerta on teoriaa, jonne ei vielä koiria oteta, mutta siitä se sitten lähtee.

Lumin kanssa on tänään taas tehty pienissä erissä vaikka mitä. Seisomista ollaan otettu, vähän luoksetuloa, pöydällä oloa, käsittelyä. Ai niin, ja fööniin ollaan kans pari kertaa totuteltu.Pöydällä olo kyllä on pelottavaa, kyllä se siihen jää seisomaan, jos asettelee, mutta heti haluttaa mennä vain istumaan tai maaha. Maankamaralla seisominen sujuu paremmin.

Luoksetulossa otettiin käskysana “tänne”. Menen ensin oikein iloisesti ja juosten eteisen toiseen päähän, ja odotan, että Lumi tulee, ja kun se on tulossa, sanon iloisesti “tänne”, kehun, ja annan namin. Samalla kun se syö namia, menen taas eteisen toiseen päähän, ja kun se lähtee tulemaan, taas sama juttu.

Aamulla ennen kouluun lähtöä, kun se alkoi väsyä, kampailin sitä vähän, että tottuu. Yöllä oli tullut pisut ja kakat sisälle, ja joskus päivällä yhdet pisut. Muuten ollaan ehditty hyvin aina ulos. Tosi hyvin se ulkona kyllä menee, katselee vaan ihmisiä, ja innostuu välillä jahtaamaan jotain lehtiä. Mutta hihnassa kyllä menee kivasti, ei enää paljoakaan välitä narusta. Eläinkaupasta ostin hienon mustan nahkahihnan. Näyttelyhihna pitäisi jossain vaiheessa käydä ostamassa, niin voi myöhemmin alkaa harjoitella ravaamista, kun ehditään tässä saada muita asioita sujumaan.

Vähän kuvaa toissapäiväiseltä metsässä riehumiselta:

Lumienkeli tuli taloon

2010-04-22T12:06:00.000-07:00

Heipä hei, pitkästä aikaa! Niin paljon on tapahtunut, ettei oikein tiedä mistä aloittaa! Ollaan oltu hiljaisissa tunnelmissa, kotisivut pitäisi kokonaan remontoida, samoin blogi. Enkä ole oikein ihastunut tähän wordpressiin, koska en saa noita kuvia niin, että näkyisi klikatessa isompana jne. Muutenkin tykkäsin enemmän blogspotista. Joten siirrymme luultavasti sinne, kunhan saan vaihdoksen tehtyä.

Jos vaikka aluksi mainitsen, että Unna on saanut pentuja. Kakarat täyttää perjantaina kuusi viikkoa, ja Unnan touhuja tulee blogiin taas sitten, kun pennut lähtee maailmalle. Olemme hakeneet agilitykoulutukseen, tämän kuun loppuun pitäisi tulla tieto, päästäänkö kurssille mukaan. Hain myös tapakoulutukseen, ihan muuten vaan, kun haluan yhteistä tekemistä, ja epävarmuuttakin saa vielä karsia vähän pois, vaikka nyt menee jo hienosti lenkillä ja muuten. Siitäkin pitäisi pian tulla tieto, päästäänkö mukaan.

No, sitten tämä “järisyttävin” uutinen. Laumaan tuli uusi asukas! Haimme perjantaina kotiin shetlanninlammaskoiranarttu Jelisan Lumienkelin, “Lumin”. Neiti täyttää yhdeksän viikkoa torstaina. Tästä edespäin päivitämme blogiin myös pentukuulumisia, opeteltavia ja opittuja asioita, ja kaikkea muutakin mahdollista. Tästä tulee siis yhteinen blogi meidän tytöille. Myös kotisivut rempataan, ja sinne tulee heti Lumistakin juttua, kunhan vain ehdin niin paljon. Lumi on meillä sijoituksessa, tytsy on syntynyt 18.2.10, ja on ihastuttavan nätti ja reipas merle-lapsi.

Lumin kanssa aluksi opeteltavia asioita:

Nimi
Luoksetulo
Hihnakäyttäytyminen
Seisominen
Käsittely
Pöydällä olo
Fööniin tottuminen
Uudet paikat, sosiaalistuminen
Naksutin

Paljon on koiraneidillä opittavaa, mutta oppimistahtikin on huikea. Muutama toisto ollaan seisomisessa otettu, ja nyt jo jähmettyy aika hyvin paikalleen, kun sanoo käskysanan. Asennossa on tietenkin vielä opittavaa, mutta sitä aletaan myös korjailla pikkuhiljaa. Luoksetuloa on leikin varjolla otettu, samoin hihnakäyttäytymistä ensin sisällä niin, että osaa kävellä ensin irti vieressä. Hihnassa ollaan kyllä ulkona jo oltu, kun tuossa kerrostalon pihalla ei oikein uskalla tuota energistä shelttilasta laskea irti. Takapihalla muutaman kerran ollaan käyty irtikin. Hihnakävely sujuu oikein mallikkaasti, ollaan harjoiteltu sitäkin niin, että kun kulkee hienosti vierellä, heti nami, ja kehumista kun menee hyvin. Välillä täytyy tietenkin hampailla kokeilla, että mikäs ihmeen naru tässä oikein menee, mutta hyvää vauhtia ollaan edistymässä. Pantaan Lumi tottui nopeasti, ei enää huomaa mokomaa kapistusta.

Käsittelyä ollaan otettu pieninä hetkinä. Kampausta, korviin katselua, hampaiden katsomista… Yleensä silloin, kun neiti on jo vähän väsyneempi, ettei jaksa enää rimpuilla. Pöydällä ollaan seisottu ja oltu joka päivä pari pientä hetkeä. Vähän se aluksi kyllä kammoksuttaa, mutta nameja kun siellä saa, niin kyllä se ihan hyvin sujuu, vähän vaisuna se siinä vielä on, ja aluksi pitää miettiä, uskaltaako tässä namia syödä.

Fööniä piti pelätä kyllä ihan kunnolla. Niinpä olen tehnyt niin, että pistän föönin vähän kauemmas päälle, hiljaiselle äänelle, annan olla siellä, ja houkuttelen. Kun tulee, kehun hirveästi ja annan nameja. Nyt se tulee kyllä jo, eikä ole niin kauhea kiire poiskaan, mutta en ole vielä fööniä esiin tuonut. Eka pesuoperaatiokin kun on tässä joku päivä edessä tottumisen takia, niin olisi hyvä, jos fööniä ei tartte panikoida.

Uusia paikkoja on nyt ollut metsä, jossa käytiin vähän tutkiskelemassa. Mukavaa oli! Tänään käytiin eläinkaupassa. Rauhallisesti edeten, vähän katsellen, mentiin sisään kauppaan, ja pian jo nuuskittiin hyllyille, että mitäs sitä täällä on. Sai myyjältäkin kehuja reippaasta käytöksestä. Myös tuossa kävelytiellä ollaan jo tepasteltu, missä kulkee ihmisiä kävellen ja pyörällä. Niitä ei enää jännitetä ollenkaan.

Tulevia paikkoja, missä olisi tarkoitus lähiaikoina käydä:

Katu, jossa paljon ihmisiä
Kauppojen edusta, mihin tulee autoja ja ihmisiä

Sitten myöhemmin koiranäyttelyt ja mätsärit, mihin mennään tutustumaan. Ja kaikkeen mahdolliseen lähtee tietysti muutenkin mukaan, mihin voi tulla.

Naksuttimen ostin tänään, mietin, että pitäisiköhän siihen tuo Lumi opettaa. Olisi ihan mukava kokeilla, kun Unnan kanssa en ole siihen tutustunut ollenkaan.

Kevättä ilmassa

2010-03-04T01:43:00.000-08:00

Mistäkö huomasin kevään tulleen? Eilen saapui seuramme jäsenposti, ja siinä oli alustavaa tietoa kevään koulutuksista! Siitäpä hyvinkin! Toukokuulla alkaa. Ajattelin mennä Unnan kanssa ainakin agilitykurssille, ja ehkäpä tapakoulutukseen ihan sen takia, että neidillä on vielä tuota turhaa epävarmuutta karsittavana. Ja nyt kun ei olla oikeastaan käyty pahemmin missään ihmisten ilmoilla, tuntuu että lenkilläkin pitää pälyillä taakseen, ja epäillä, että jokainen vastaantulija olisi mörkö.

Kevään tullen sitten on aikaa ja mahdollisuutta alkaa uppoutua paremmin asiaan, ja uskoisin, että liika epävarmuus sen myötä toivottavasti haihtuu. Ärsyttävää kun koira ei voi vapaasti olla lenkillä, eikä keskittyä nauttimaan ulkoilusta ja hajuista, kun pitää ujostella joka ainutta ihmistä. Välillä on parempia päiviä, jolloin kuljetaan häntä pystyssä, mutta välillä taas pelko saa vallan, ja häntä laskeekin taas koipien väliin. Yleensä, jos on kavereita mukana, tai edes yksi muukin meidän lisäksi, mitään ongelmaa ei pahemmin ole.

Tällä viikolla Unna on saanut myös nauttia australianterrieri Sulon seurasta jonkin verran, joka on kaverini luona naapurissa käymässä hänen äitinsä luota. Hyvinhän nuo kaksi tulevat toimeen, eivät tosin kauheasti välitä edes toisistaan. Tälläkin hetkellä Sulo pörrää meillä, kun kaverillani on tunteja koulussa.

Viikonloppuna suunnataan taas Suomussalmelle, toivottavasti on hyvä sää. Kesää odotellessa…

No voihan tylsyys

2010-02-16T01:46:00.000-08:00

Tuntuu, ettei tänne blogiin ole kerrassaan mitään, mitä kirjoittaa, kun ei olla itsekään oikein mitään suurempaa touhuiltu. Haluttaisi jo päästä agilityä harrastelemaan, mutta pakko pitää taukoa jonkun aikaa. Tulisi jo kesä, niin agilityesteet menisi Paavolaan, ja sinne olis jotenkin mukavampi lähteä reenaamaan, kuin pimeään halliin. Vaikka pitääkin taas metsästää varaston avaimia milloin keneltäkin.

Jos vaikka kesällä alkais joku kurssi agilityn suhteen, minne voitaisiin osallistuakin.

Tuntuu muutenkin että talvi on hirmu hiljaista aikaa. Ei edes mätsäreitä, missä voisi mielellään piipahtaa taas. Tässä hieman helmikuun vähäistä kuvasatoa kuitenkin:

Puistomeininkejä

2010-02-02T01:48:00.000-08:00

Sunnuntaina käytiin koirapuistotapaamisessa, jossa oli paljon kavereita. Unnasta vaan on tullut ihme-hienostelija-rouva, joka ei oikein välitä ihan tuntemattomampien kanssa telmiä. Vähän muutenkin on tuollaista varautuneisuutta huomattavissa lenkilläkin kävellessä.

Luminen musta, pieni karvapallo on aika mielenkiintoinen kuvattava.

Viikonloppuna odottaa näillä näkymin Oulun reissu, jonne neiti hienohelmakin luultavasti pääsee mukaan.

Uutta intoa

2010-01-27T01:50:00.000-08:00

Eilen sitten agiliideltiin pitkästä aikaa! Kurssin loppumisesta on jo kuukausi, eikä sen jälkeen olla esteitä nähty. Päätettiin mennä vapaavuorolle, ettei ihan tyystin unohdu, ja minulla ainakin oli jo uutta intoa. Ja niin oli Unnallakin!

Meitä oli vaan paikalla kolme, joten pidempää rataa ei viitsinyt siinä ruveta tekemään, joten tehtiin pieni pätkä. Yksi kohta oli samanlainen, mikä jatkokurssillamme. Kolme hyppyä vierekkäin välistäveto- harjoituksena ja molempien jälkeen putket U:n muotoisina. Ensin oli siis hyppy, sitten putki, sitten välistävedohypyt, toinen putki. Sen jälkeen pujottelu, pöytä ja hyppy. Meillä meni pujottelu tosi hienosti, ekaa kertaa radan osana. Pari kertaa tuli pieni virhe, jäi joku keppi välistä, mutta muuten kyllä nappisuoritus neidiltä. Pöytä oli jäänyt mieleen myös, hyppäsi siihen oikein mallikkaasti, ja jäi “seis” -käskyllä paikalleen.

Välistävedot menee meillä myös mukavasti, Unna seuraa niin hyvin ohjausta. Irtoaminen edelleenkin on se meidän kompastuskivi.

Viikonloppuna luultavasti ollaan täällä Kajaanissa, ja mennään ehkä koirapuistoilemaan sunnuntaina, kun ei ole niin kova pakkanenkaan enää. Tänään ohjelmassa vielä Unnan pesu, jos vain millään ehtii, kun pitäisi tuo näyttö saada valmiiksi ensi viikon torstaihin mennessä.

Unnan neuvoja

2010-01-27T01:49:00.000-08:00

Vähän huvittelua sitten. Tässä hieman Unna-tytön ajatusmaailmaa:

Rakkaimpiesi tullessa kotiin, juokse aina vastaan tervehtimään.
Anna toisten (tuntemattomien) tietää, että ovat tunkeutuneet alueellesi.
Ota nokkaunet ja venyttele ennen ylösnousua.
Juokse, peuhaa ja leiki päivittäin.
Ole uskollinen.
Älä koskaan teeskentele olevasi muuta kuin mitä olet
Jos joku (äiti tai isi) on surullinen, ole hiljaa, istu hänen viereensä ja painaudu hellästi häntä vasten.
Nauti huomiosta ja anna ihmisten rapsuttaa sinua (mieluiten masusta).
Kun olet onnellinen, tanssi ympäriinsä ja keinuttele koko kehoasi.
Nauti pitkän kävelyn tuomasta ilosta.

Kuuraparta seikkailee

2010-01-24T01:51:00.000-08:00

Pidin lupaukseni, ja menimme tänään metsäpolulle porukalla. Pakkasmittari näytti kuutta astetta vähemmän kuin eilen, eli saimme nauttia 22 miinusasteesta. Parin kilometrin lenkki vain, kun alkoi kylmä tuntua neidillä tassuissa niin pian. Lauhemmalla ilmalla mennään kyllä uudestaan ja kävellään pidemmästi.

Siinä sitä mennään kieli keskellä suuta.

Ja välillä jäädään odottamaan mammaa.

Ja taas pian paluu arkeen… Sais nää viikonloputkin välillä tuntua pidemmiltä. Mutta toisaalta, kevättähän tässä itse kukin odottaa, että antaa ajan mennä vaan. Torstaina on näytön esittely, joten siihen asti pitää paahtaa töissä vielä powerpoint esitystä. Onneksi sain osapuilleen muuten työni valmiiksi. Pientä hienosäätöä vielä. Sittenpä se tulevan viikon jälkeen alkaakin jo viimeinen työssäoppimisviikko, perjantaina viides helmikuuta pitääkin olla jo koulunpenkillä. Ja alkaa jo neljäs jakso!

Hei täältä pakkasen keskeltä!

2010-01-21T01:54:00.000-08:00

Kuulumisia vähän, vaikkei niitä nyt hirveästi edes ole mistä kertoa. Ollaan oltu kotosalla pakkasta paossa. Unnalla oli juoksut, jotka loppui noin viikko sitten, joten sinäkään aikana ei ole oikein voinut tehdä mitään. Ja tassut paleltuu jo pikapissillä käydessä. Ollaan keskitytty aktivoimiseen kotona, hiottu temppuja ja opeteltu vähän uutta, “pyöri” temppua.

Ensi tiistaina suunnitelmissa olisi mennä pallohallin vapaavuorolle katselemaan, jos sinne mahtuisi mukaan agilitypätkää ottamaan, ettei ihan unohdu. Jatkokurssi loppui muutama viikko sitten, eikä sen jälkeen ole päästy käymään hyppelehtimässä.Viikonloppuna, jos ei meinaa jäätyä tuonne pihalle, käydään myös metsälenkillä, että neiti saa vähän juosta irti.

Itse olen vielä pari viikkoa työharjoittelussa, ja näyttö alkaa painaa päälle. Viikon päästä täytyisi pitää esitys, joten täytyy keskittyä nyt olennaiseen. Sitten kun palaa takaisin koulun penkille, voi vähän löysäilläkin.

Lomailijan päivät

2009-12-30T01:56:00.000-08:00

Nyt on sitten joulut jouluiltu, ja lomalla ollaan! Työharjoitteluun takaisin vasta seitsemäs päivä. Mutta silti ei ole oikein saanut mitään hyödyllistä aikaan! Pitäisi kopeutua valokuvaamaankin joku päivä tuonne ulkoilmaan, lupaan ryhdistäytyä heti uuden vuoden jälkeen. Agilitykurssi loppui, möllikisat meni. Ei oikein vahvasti, otettiin vähän eri säännöillä. Eka rata meni ihan jees, itse mokasin yhden esteen ja koira hyppäs väärästä, muita virheitä ei tullut. Paitsi tuomaria pelättiin. Unna jäi välillä haukkumaan eikä oikein keskittynyt. Toisella kerralla meni sitten aivan penkin alle tuon takia, kun hyppäsi puomiltakin ennen kontaktia haukkumaan kaukana seisovaa ihmistä. Arkajalka-Unna.

No, nyt pidetään ainakin taukoa. Eihän tuolla onneksi ikää vielä paljoa ole, että ehtiihän tässä vielä. Pitäisi saada vaan tuota uusien ihmisten pelkäämistä kuriin.

Joulun viettoon vielä palatakseni. Olimme Suomussalmella, ja vuoroin minun sekä vuoroin Tonin porukoiden luona. Söimme itsemme ähkyyn, saatiin paljon hienoja lahjoja, ja pyhien jälkeen palattiin kotikonnuille.

Ja koska olin laiska jouluna, kamerakin jäi suurimmaksi osaksi laukkuun, mutta tässä silti pieniä paloja ihmisten ja koiran joulusta:

Edistystä

2009-12-14T01:57:00.000-08:00

Onpa taas viime päivityksestä jo aikaa. Itse olen nyt tuolla työharjoittelussa helmikuuhun asti, ja työaika on yhdeksästä neljään pääsääntöisesti, niin ei ole oikein jaksanut enää lehtijuttujen kirjoittelun jälkeen tulla blogia väsäämään. Näyttöjen aiheen sain nyt päätettyä. Nettisivun ulkoasu. Ajattelin, että jos Unnalle saisin uuden ulkoasun vaikka väsättyä… Hirmu kiire tuli senkin kanssa. Onneksi itse toteutusta ei tarvi aloittaa, kuin vasta joulun jälkeen. Loma tulee kyllä taas kerran tarpeeseen. Vielä viikko ja yksi päivä!

Ohjelmassa olisi Unnan kuvaamista, mutta kun taas kerran on aina töiden jälkeen ihan pimeää. Jos vaikka saisi pestyä neidin tässä lähipäivinä, ja otettua jotain kivoja joulukuviakin.

Agilitykuulumisia sitten vähän. Kahdet treenit on menneet, ja varsinkin nää viimeisimmät meni NIIN mahtavasti! Keinulla tosin vieläkin arkuutta. Ollaan sitä menty aika varovasti vielä.

No, 6.12. treeneissä otettiin jaakotus ja välistävedot + poispäin hyppy. Meillä meni tosi hyvin. Minulla ainoastaan meni hetki, ennen kuin sisäistin kunnolla, mutta Unnalla ei ollut mitään ongelmia. Koira saa kehuja joka kerta. Ite tykkään kauheasti noista välistävedoista, ne menee meillä niin mukavasti, ja on ihana kun koira seuraa niin hyvin omaa ohjausta.

Nyt viimekerralla oli taas pidempi kertausrata, ja olin uskomattoman ylpeä! Ohjaaja kehui, että olettepas te edistyneet, aivan loistavaa jne. Oli kyllä mahtava fiilinki treenien jälkeen! Nytpä meen välissä piirtämään ton radan, ja hehkuttelen sitä vielä lisää.

Koira jäi ykköshypyn taakse, ja menin itse tuonne putken suulle. Sieltä kutsuin, ja vein putkeen, jonka jälkeen takaaleikkaus, ja sitten välistävedot hypyillä 3-5. Vitoshypyllä ohjasin putken oikealle suulle “tukkimalla” toisen pään menemällä sen eteen ennen, kuin koira ehti suorittaa hypyn loppuun. Kutoselta vain renkaalle, ja sitten puolivalssi, että sain koiran haltuun, ja oikeaan suuntaan. Puomille, johon koira jäi kontaktille, ja minä menin jo kohti ysiä. Vapautin koiran, ysi hypyllä takaakierto, ja kymppi muurille. Muurilla takaaleikkaus, ja hypyllä 11 taas takaakierto. Sitten suoraan hypylle 12 ja 13, ja kolmellatoista jaakotus. Sitten suunnattiin kohti pöytää. Jätin koiran siihen, ja menin pituuden taakse. Vapautin, ja siitä hypylle 16 käskyttäen jo putkeen ennen hyppyä.

Oli TOSI mahtava rata! Ehdittiin onneksi ihan hyvin tutustua, ja itsellekin takoutui jo melko hyvin päähän. Ehdittiin käydä rata, oiskohan, kolme kertaa kokonaan. Muita virheitä ei tullutkaan, yhdellä kerralla ohjausvirhe hypyllä 13, kun jaakotus tuli vähän myöhässä, ja koira heti jo pyöriä toiselle puolelle. Toinen virhe tuli, kun menin liian kauas pituudelta, jolloin Unna kiersi sen. Muuten kaikki tais mennä kyllä ihan nappiin, ja mahdottoman ylpeä olin tuosta neitisestä.

Enää kaksi agilitykertaa jäljellä. Seuraavalla kerralla olis vierailevia kouluttajia paikalla, ja viimeisellä kerralla möllikisat, joissa viralliset agilitytuomarit! Jännittää ihan sikana, mutta olis se kyllä aika jännää. Toivoa vaan sopii, ettei juoksut ala siihen mennessä. Saattaa olla tosin turha toivo.

Syli

2009-12-02T01:59:00.000-08:00

Tässä jokin aika sitten videoimme neitisen uusimman tempun “syli”. Yritin saada sitä suoraan tähän blogiin, mutta ei jostain syystä onnistu, ilman, ettei koko blogi vääristy ihan oudoksi, joten linkkinä saatte sitten…

Syli

Liitää, liitää

2009-11-24T02:01:00.000-08:00

Onpas ollut muka kiirettä, kun kolmet treenit on hallilla menneet, ilman että on “joutanut” päivittää. No on tässä toki ihan oikeaakin tohinaa ollut, viikonloppu oltiin Kajaanissa, omat porukat kävi lauantaina, ja se menikin melkein kokonaisuudessaan kaupungilla juoksemiseksi. Jouluavajaiset oli samaan aikaan, ja kuinkas sattuikaan niin sopivasti, että nekin lumet, mitä tänne vihdoin ja viimein ehti satamaan, lähti ah-niin-ihanan vesisateen johdosta pois! Milloin me saadaan lunta?!

Joululahjoja olen ostanut peräti neljä. Ja yhden joululahjan jo saanutkin… Nimittäin uusi runko! No, en minä sitä kokonaan joululahjaksi, osan makselen itse, ja jos 350D:n joku tahtonee ostaa, siitä sitten menee rahat tuohon uutukaiseen, 50D:hen. Seuraava kamerahankinta olisi sitten kunnon laajis, joku 10mm. Mutta vasta sitten, kun runko on tullut maksettua.

Jos sitten vaikka asiaan. Tulevana sunnuntaina ei ole agilitytreenejä, koska pallohalli oli alunperin varattu johonkin turnaukseen, joka tosin peruuntui, mutta joka tapauksessa niin peruuntuu myös reenit. Viime sunnuntain, ja toissasunnuntain treenit meni tosi hyvin, takaakiertoja ja twistausta. Pakkovalssit ei sujuneet ihan niin hyvin, kiitos minun pääni joka menee noiden kanssa välillä sekaisin, mutta…

8.11. oli vuorossa kertausharjoitus. Oli pidempi rata, jossa käytiin läpi valsseja ja takaleikkauksia. No, kiireeksihän se sitten meni, kun kaikkien olisi pitänyt ehtiä se rata tunnin sisällä käydä läpi, ja vielä muka onnistuneesti.. Me oltiin harmikseni viimeisenä, joten eihän me ehditty kuin säheltää, kun ei riittänyt aika. Niistä reeneistä jäi vähän harmitus päälle, mutta onneksi nyt on fiilis taas parempi noiden parin viime harjoitusten jälkeen. Muutenkin, meillä on tuo irtautuminen vieläkin vähän vaiheessa… Parempaan ollaan kyllä menossa. Lisäksi taidettiin tällä kertaa katsoa vähän ongelmaesteitä kouluttajan kanssa, ja meillähän se on tuo keinu, jolle ei oikein enää nykyään uskalleta. Nyt tehdään niin, että lasketaan vaan hitaasti, kannustetaan koiraa, ja tungetaan heti makupaloja, kun keinu alkaa laskeutua. Tämä sen takia, että koira huomaa laskeutumisen olevan hyvä ja kannattava juttu.

15.11. oli sitten noita takaakiertoja, joita tehtiin pariin kertaan myös alkeiskurssilla. Ja nehän sujuivat meiltä oikein hyvin. Koiran ulkopuolelta ohjatessa täytyi vähän harjoitella aluksi, mutta heti sujui vallan mainiosti. Molemmat tykätään noista takaakierroista!

Itsenäisesti sai harjoitella vielä pienellä hyppy-putki radalla valssia, persjättöä, puolivalssia ja takaleikkausta. Muutaman kerran tuota otettiin, valssit sujuu osapuilleen mukavasti, kun vaan itse muistaa ajoittaa oikein. Pari jotenkin onnistunutta takaleikkaustakin saatiin aikaan.

Ohjaajan kanssa katsottiin tuolloin myös pujottelua, jotka sujuu meiltä jo tosi hienosti. Ei tarvitse kädellä avittaa enää ollenkaan, eikä juuri tehdä muuta, kuin kävellä koiran vierellä! Vautsi, tämä tuli mullekin ihan yllätyksenä, kun alkoi ihan yhtäkkiä mennä mahtavasti. Aloituksen suhteen molempien pitää vielä harjoitella, itsekään aina hoksaa, että koira lähtee väärältä puolelta.

Viime sunnuntaina, eli 22.11. oli vuorossa siis twistaus ja pakkovalssi ohjaajien kanssa. Me suunnattiin ensimmäisenä twisteihin, jotka lähti sujumaan tosi hienosti, eikä ollut ongelmia, vaikkei oltu ikinä kyseistä liikettä tehty. Se oli kuitenkin helppo, kun menee nuo takaakierrotkin meillä niin hyvin. Tehtiin siis niin, että lähetin koiran takaa hypylle, ja heti kun koira oli esteen lukinnut, menin itse siivekkeen kohdalle, otin molemmat kädet, peruutin, koira tuli mukana, ja sitten jatkettiin matkaa. “Hämyesteenä” oli putki, jonka takia otettiin siis tuo twistaus, ettei koira lähde väärälle esteelle.

Pakkovalsseissa olin itse vähän sekaisin tuon radan kanssa, kun en kerennyt hyvin tutustua siihen. Saatiin kuitenkin onnistunut suoritus, ja ei se hirveän vaikealta tuntunut, kunhan vain harjoittelee vähän. Ensin oli pituus, jonka taakse jätettiin koira, ja mentiin itse sen taakse, pituuden ja muurin väliin. Koira liikkeelle, muurille, ja siitä pakkovalssi hypylle. Tuo kohta sujui ihan hyvin, tosin omaa ohjausta pitäisi tässäkin vähän parantaa. Sitten oli vielä kaksi hyppyä ja A, jonka alla oli putki.

Jatkakaamme harjoituksia!

Leevi pellavapoika

2009-11-24T02:00:00.000-08:00

Tällä kertaa aihe poikkeaa hieman toisaalle, haluan esitellä Leevi the pellavapojan, joka oli minulle mallina pari viikkoa takaperin. Apuna oli pelkästään lisäsalama muiden hienompien studiovalaisimien puutteesta johtuen.

Pumpulista tehty

2009-11-18T02:03:00.000-08:00

Viikonloppu oltiin jälleen kerran Suomussalmella. Lyyliä ei tosin ollut Unnalle leikkikaverina, tyttö lähti Etelä-suomeen astutukseen, sijoituksessa kun on. Ainoat kaverit olivat siis Leevi, ja Kassu-kissa, joiden lisäksi käytiin Tonin mummulassa ihastelemassa uutta norjanharmaanpentua, joka on tuleva metsästyskoiran alku. Oli tosi itsepäisen oloinen kaveri, eikä tuntunut pelkäävän yhtään mitään.

Eilen oli Unnalla pesupäivä. Sittemmin ei ole oikein malttanut olla silittelemättä tuota pumpuliturkkia, on se niin ihanan tuntuinen pesun ja föönin jäljiltä. Tuntuu, että tuo olisi vähän lihonutkin, vaikka vaaka näyttää kyllä samaa mitä pitääkin, 5,1 kg.

Taas kahdet agilitykerrat menneet viime päivityksestä, niistä tulossa postausta piakkoin. Kurssin puolivälikin meni viime kerralla. Kauhean nopeasti taas aika rientää. Ja minulla alkaa työharjoittelu reilun viikon päästä. Pitäisi tässä alkaa jo varmaan paniikissa olla!

Ränsistynyt koirapuisto

2009-11-08T02:04:00.000-08:00

Eilen olin agilitykisoissa talkoissa kuusi tuntia. Tänään kyllä tuntuu käsissä, kun raahasi painoja putkille ja siirteli esteitä aina luokkien välissä. Tänään vielä kuudelta Unnan kanssa treenit hallilla. Vuorossa on jo pidempi rata, jossa olisi tarkoitus harjoitella samalla valsseja, persjättöjä ja takaleikkauksia. Viimeisimmät ei kyllä varmasti tule hyvällä menestyksellä onnistumaan, ensi tiistaina mennään kyllä sinne vapaavuorolle harjoittelemaan irtautumista.

Tänä aamuna suunniteltiin, että mennään käymään Puistolan koirapuistossa, jossa ei olla vielä koskaan käyty. Itseasiassa en edes tiennyt, että Kajaanissa on enemmän, kuin kaksi puistoa, vasta vähän aikaa sitten sain tietää, että täällä onkin viisi!

Pakkasin kameran ja koiran, sitten menoksi. Puisto oli tosi ränsistynyt, ja joku nainen oli siellä kultaisennoutajansa kanssa, sain kuulla että se on Kajaanin ensimmäinen puisto, eikä sitä ole koskaan saatu aikaan kunnostaa. Aika pienikin se oli. Vielä on tarkistamatta ne kaksi viimeistä puistoa. Eikä siellä mitään kunnon kuvia saanut, kun oli niin harmaa ja hämärä ilma. Tänne kun ei saa edes sitä lunta, että tulisi edes siitä valoa! Jossain kohti ihan vähän… Musta koira erottuisi niin hyvin lumesta, harmaanruskeassa maastossa on haaste saada minkäänlaisia kuvia. Vähän aikaa riehuttiin, Unna otti kunnon hepulispurtteja.

“Hei hei, ei sulla niitä nameja sattuis olemaan…?”

Kurapuku on kyllä osoittautunut hyväksi ostokseksi, muuten olisi hirveä urakka, kun pitäisi irrotella tuon neidin karvoista joka roska.

Agilityä agilityn perään

2009-11-05T02:08:00.000-08:00

Nyt on vuorossa kunnon postaus 25.10. agireeneistä, ja vielä viime reeneistä, eli 1.11. Koska en ole kotisivuremontin aikana ehtinyt ratoja piirtelemään enkä asiasta kirjoittamaan, työstettäköön tämä sitten nyt.

Eli rata oli tämän näköinen 25.10:

Eli osa porukasta harjoitteli valssia ja persjättöä, joihin itse kuuluin. Osalla oli treenattavana takaleikkaukset. Itsenäiseen harjoitteluun oli yksittäisiä kontaktiesteitä, pussi, kepit ja rengas. Lisäksi oma-aloitteisesti sai harjoitella myös piirroksen näköistä irtoamispätkää.

Valssaukset tehtiin siis kakkos- ja kolmoshypyn välillä, sekä viitos- ja kutosesteen välillä. Muurin edessä piti tehdä puolivalssi, este oli radalla vain hämäykseksi. Valssaukset sujuivat meiltä oikein hyvin. Unna seuraa niin hyvin minua, ja ohjauskättä, että tuollaiset “ahtaat” käännökset sujuvatkin meiltä parhaiten.

Persjätöllä meno oli sitten hankalampaa. Unna alkoi jo väsyä, sillä olimme tulleet vasta päivällä Suomussalmelta, jossa neiti oli riehunut kavereiden kanssa. Se siis alkoi jo näkyä, kun persjätöt olivat aika loppupäässä. Itsellekin tuo oli hankalempi tapa, kuin valssi. Pari kertaa jätti menemättä nelosesteen, kun itse kiirehdin vähän liian nopeasti.

Yksittäiset esteet menivät mukavasti, kontakteja harjoitellaan alastulossa pysähdyksellä.
Irtoamisharjoitukset ei oikein ota onnistuakseen. Joka esteen jälkeen täytyy kääntyä katsomaan minua, minne ollaan menossa, jos jättäydyn vähänkään taakse. Täytyy alkaa reenaamaan noita oikein kunnolla. Kun vain jaksaisi vielä joskus tiistaisinkin lähteä oma-aloitteisesti vapaavuorolla tuonne hallille harjoittelemaan. Aina vainvähän hirvittää, kun se on viikon ainoa vapaavuoro, että kuinkas täyttä siellä sitten onkaan…

Ja sitten 1.11., eli viime sunnuntain harjoituksiin. Viikonloppu meni taas Suomussalmella, mutta Unna jaksoi kesittyä vielä agilityynkin, onneksi. Ja rata oli siis tämän näköinen:

Me oltiin takaaleikkausvuorossa, ja osa oli valssauksissa. Lisäksi saimme tehdä valssausta ja persjättöä itsenäisesti. Itsenäisiä esteitä oli myös kepit ja pussi, sekä kontaktit A, puomi ja keinu. Paikalle oli tullut myös harjoituskeinu, mikä oli tosi matala ja pieni, jossa sai harjoitella. Meille se oli omiaan, koska Unna edelleen vähän säikkyy sitä römähdystä.

Muut itsenäiset meni hyvin, tosin tuo valssirata oli vähän monimutkainen.

Takaaleikkaukset sujui niin kuin arvasinkin. Eli ei kovin hyvin, koska irtautuminen on niin huonoa meillä. Itsekin sähelsin alussa, kun en oikein ymmärtänyt, mutta lopussa kun sain tarpeeksi selvästi ohjattua, koirakin alkoi ymmärtää ideaa, ja saatiin jopa pari onnistunutta suoritusta (vaikkakaan ei kovin mallikelpoista). Tuota irtautumista pitäisi mennä joskus itsekseen harjoittelemaan, että saataisiin jotain aikaiseksi.

Siinäpä siis se superagipostaus, jatkoa seuraa, kun sunnuntaina on taas reenit. Lauantaina joudun menemään hallille kisatalkoisiin jo seitsemäksi, muuten ei ohjattuihin treeneihin ensi vuonna pääse. Ja sinne olisi tarkoitus päästä agilityn osalta.

Luminen Suomussalmi

2009-11-05T02:07:00.000-08:00

Viime viikonlopulta jäi siis lumisia kokemuksia, kun oltiin Suomussalmella. Tänne Kajaaniin on pari kertaa muutama lumihiutale tullut, mutta ei ole jäänyt maahan asti. Nyt siis viimein pääsin kuvailemaankin Unnaa oikein lumea vasten, koira erottuu heti paremmin, kuin ankeasta ruskeasta syysmaastosta. Lisäksi Unna pääsi taas telmimään Tonin äidin bichonineidin kanssa oikein kunnolla.

Unna, Lyyli ja Leevi

Uusi aika koitti

2009-11-04T02:11:00.000-08:00

Remontti venyi vähän odotettua pidemmäksi, ja siitä voitte syyttää yksin wordpressiä, ja minun äkillistä pakollista tarvetta saada kokonaan blogi Unnan sivujen alle, ja niinhän siinä kävi, että päädyin menettämään hermojeni rippeitä, ja säätämään tuon wordpressin kanssa. Meinasin kyllä jo pariin otteeseen luovuttaa koko homman, mutta jotenkin aina eksyin tämän pariin uudelleen ja uudelleen. Vieläkään en ihan sellaista saanut, mikä tarkoitus oli, mutta päätin, että tämä sai kelvata.

Nyt on siis blogi kokonaan uusittu. Vanhat tekstit meni, mutta ne säilyy kyllä tuolla vanhassa blogissa, eli täällä.

Lisäksi kotisivuilla kokonaan uusi ulkoasu, osoite vanha tuttu ikuistettu.net/unna.

Hirveä himo päästä bloggaamaan oikein kunnolla meidän kuulumisia! Tulossa siis, hyvinkin pian, treenikuulumiset kaksien treenien osalta ja kuvia ja tarinaa viime viikonlopulta, joka vietettiin Suomussalmella, jonne oli vähän luntakin jo ehtinyt sadella.

Nyt valitettavasti joudun painumaan pehkuihin, ja heräämään aamulla liian aikaisin.

Tulevaa

2009-10-30T03:22:00.000-07:00

Ollaan pitkälti viihdytty tuon uuden ulkoasun sivuille saamisen kanssa, ja blogiakin on muutettu uuteen kuosiin sopivaksi. Pientä muokkausta vielä on tulossa, ja sivut vähän myöhästyvät aikataulustaan. Ensi viikolla palaamme, koska viikonloppu on itselläni kiireinen, enkä ole kotosalla.

Tulossa postausta viime sunnuntain agilityharjoituksista, joissa pääasiassa harjoittelimme valssauksia ja persjättöjä.

Menemme halloweeniä katselemaan Suomussalmelle, ja pyhä aikomus itselläni saada metsämaisemissa vähän Unnaa kuvailtua, että saadaan uusia otoksia blogiin ja sivuille, sekä vähän kuulumisia viikonlopulta.;)
Viime viikonloppu meni myös porukoiden luona, Unna sai riehua Lyylin kanssa, ja käytiin moikkaamassa myös kaverin dalmatialaistyttöstä. Käväistiin heidän kanssaan lenkillä, ja Unna ja Kira saivat sen jälkeen vähän leikkiä vapaana. Samana päivänä illalla sitten agilityyn Kajaaniin, oli pientä väsymystä ja keskittymättömyyttä havaittavissa välillä riemukkaan viikonlopun jäljiltä.

Eilen meillä piipahti kaverin äidin australianterrieri Sulo leikkimässä Unnan kanssa. Vanha herra innostui ja virkistyi riehumaan ja juoksemaan, oli hauska katsella noita kahta. Tulevat vielä tänään käymään, jos ehtivät ennen kuin me startataan kohti Suomussalmea.

Lunta ei näy eikä kuulu vielä oikein, kylmää sen sijaan on! Olisi kyllä mukavaa kun saisi vähän lunta että valostuisi tämä pimeä syksy. Tosin sitten ärsyttää, kun on joka kerran autonikkunat jäässä ja ilma jäätyy vielä entisestään. Ja Unnallekin täytyy pukea fleecet niskaan.

Shoppailua

2009-10-21T05:06:00.000-07:00

Heti perään täytyy kertoa vähän muitakin kuulumisia. Syysloma on käynnistynyt mukavasti, harmittaa sen lyhyys vain vähän.
Itselleni olen yrittänyt etsiä talvitakkia jo pitkän tovin, mutta mistään ei löydy juuri hyvää. Viikonloppu oltiin Oulussa siskon luona koko porukka, eikä sieltäkään tullut mitään muuta, kun uudet kengät ja yksi paita.

Eilen sitten käytiin Kajaani-cityssä, ja eläinplaneetan ikkunassa huomasin mainoksen, että Hurtan koirien ulkoilupuku sekä fleece-puku yhteishintaan 40 euroa! Meillä on tuo pukuvarasto hieman huono, joten katsomaanhan sitä piti mennä. Ja mukaanhan ne puvut sitten lähtivätkin:

Tänään taas on ollut melko leppoista, nukuttua tulee vähän liiankin pitkään näin lomalla ollessaan. Salamaa vähän vilautin, kun ikuistin Unnan ja tiikerin tylsyys-hetken. Puhkipalaneisuutta ainoastaan hieman. En ole vielä ihan sisäistänyt noita salaman toimintoja, kun siitä puuttui suomenkieliset käyttöohjeet.

Seuraavaksi vuorossa lenkki, ja sitten voisi vielä hieman jatkaa tuota uutta ulkoasua.

Uuden kurssin starttaus

2009-10-21T04:52:00.001-07:00

Heippahei! Uutta ulkoasua olen tässä väkerrellyt, se tulee sivuille luultavasti ehkä vielä tämän kuun aikana, mikäli ei tule mitään ihmekiireitä vielä eteen.

Tässä postauksessa kertoilen siis meidän uuden agilitykurssin alusta. Se alkoi siis sunnuntaina 18.10. Piirtelin harjoitukset ihan ylöskin, kesti kyllä melkoinen tovi, ennen kuin sain siitä jotakuinkin agilityesteiden näköisiä;

Eli ykköskohdassa oli kontaktit A ja puomi, jolla oli apuohjaaja. Kurssilla pysäytetään koira aina kontaktin loppuun, ja luvan kanssa vasta saa lähteä siitä pois. Namikupin kanssa tehtiin harjoituksia, ja nehän sujuivat Unnalta hyvin. Ei meinannutkaan lähteä pois, ei tietenkään, kun nakkia tarjoiltiin oikein hopeatarjottimelta. ;)

Kakkosena oli irtautumisharjoitus. Apuohjaajan kanssa. Unna päätti jostain syystä alkaa jännittämään miesohjaajaa, ja alussa meni hetki, ennen kuin sain neitisen ruotuun, ja huomaamaan, ettei tässä tarvi pelätä. Nami alustalla oli tässäkin, ja itselläni piti hieman kauempaa ohjaten antaa käskyksi vain "eteen", "eteen", "eteen"...
Hyvin meni tämäkin, tosin Unna seuraa tosi tarkasti kättä, ja meinasi aina kääntyä esteeltä käteeni epävarmana seuraavasta esteestä. Parin toiston jälkeen onnistui kuitenkin ihan suht. hyvin.

Kolmosena sai itsenäisesti harjoitella keppejä. Mentiin tällä kertaa vain tuota neljän kepin sarjaa, koska Unnalla ei vielä täysin ole tuo idea hanskassa. Saatiin kyllä parikin täysin onnistunutta suoritusta.

Nelosena oli myös itsenäisesti harjoiteltavia yksittäisiä esteitä. Pussi, muuri ja rengas. Rengas meni kaikilla kerroilla ilman virheitä, muissakaan esteissä ei ole ongelmia.

Viitosena oli tarkoitus tehdä valssi. Ohjasin tuossa esteiden "sisäpuolella" siis, ja oli aloitettava jostakin hypystä, mikä oma taso on. Menimme kolme hyppyä ja putken. Viimeisellä hypyllä ennen putkea oli valssi, joka meni meillä hyvin, ja viimeisenä putkeen.

Mukavat treenit oli, tosin meinaa aina jäädä vähän yksipuoleiseksi ohjaus, pitäisi paremmin muistaa aina tehdä molemmilta puolilta, ettei koira opi pelkästään toiselle puolelle.
Mukavaa kun saadaan aina ohjeet ja tiedot, ennen seuraavaa kertaa, mitä harjoituksia tulee olemaan.

Ensi sunnuntaihin sitten agilityn osalta...

Pesua ja puunausta

2009-10-15T10:44:00.000-07:00

Huominen enää, sitten starttaa se syysloma. Ja sunnuntaina myös agilityn "jatko"kurssi! On sitä lomaa odotettukin, alkaa olla väsymystä reilusti ilmassa tuon koulun käynnin suhteen.

Ulkoasuongelmiakin on: en saa millään ideaa Unnan uuteen ulkoasuun, sitten ei haluta sen takia päivitellä edes blogia. höh. Jospa se idea tulisi, viimeistään tuossa kun saa lomalla vähän huilia.

Eilen oli vuorossa kuitenkin Unnan pesuoperaatio myös kämpän siivouksen yhteydessä. Pari viikkoa pesusta onkin, ja takkuja alkoi taas ilmestyä niin tiuhaan, että päätin saman tien pestä ja käsitellä tuon turkin. Vielä reilu viikko, ennen kuin pääsee trimmiin. Afro alkaa jo kasvaa tosi pitkäksi, muuten ei ole vielä hätää.
Pesun jälkeen otin sitten kuvankin, ja tämä kuva tulee kasvugalleriaan kotisivuille, sitten joskus kunhan saan sen ulkoasun valmiiksi. Siihen asti sivut ovat "epävirallisesti" tauolla. Eli suomeksi, päivityksiä saattaa siis tulla, mutten takaa mitään..
No se kuva siis:

Unna n.1vuosi 1 kuukautta

Tänään käytiin taas juoksemassa pallon kera tuossa puistossa tien toisella puolella, kuvat ei oikein onnistuneet, pari kuvaa tulee kotisivujen galleriaan myöhemmin. Tänne en jaksa niitä päivitellä koulussa jo monen tunnin koneella istumisen jälkeen. Uh, tuo koulu saa aikaan sen, ettei vapaa-ajalla välttämättä halua enää ainakaan koskea tietokoneeseen. Ja se loma sitten ehkä TODELLAKIN tulee tarpeeseen!

viimeinen kerta kurssilla + kuulumiset

2009-10-04T04:17:00.000-07:00

Taas tuppaa vähän päivitykset venymään. Olen hieman kaavaillut kotisivuille uutta, vähän vuodenaikaan sopivampaa ulkoasua. Kohtahan tuota saa jo heittäytyä talvilookkeihin. :)

Viime tiistaina oli siis viimeinen kerta alkeiskurssilla, ja kuinkas ollakaan, meitä kurssilaisia oli vain kaksi paikalla! Eipä siinä sitten tuntia ihan kehdannut treenailla, ettei koiratkaan väsy liikaa. Otettiin kentälle kepit, pari hyppyä, pussi, keinu, putki. Tehtiin pieni rata hypyistä ja putkesta. Harjoiteltiin valssia ekaa kertaa, ja hyvinhän se sujui. Unna seuraa tosi hyvin minun ohjausta, kun ollaan menossa. Kiertämistä esteen takaa myös harjoiteltiin, eipä niissäkään ole ilmennyt ongelmia. :)

Keinu alkoi mennä jo paremmin, annoin ohjaajan neuvosta römähtää ihan reilusti, eikä tuo enää hirveästi arkaillut sitä. Kepit alkaa mennä paremmin, tuntuu, että toiselta puolelta ohjatessa menee jo tosi hyvin, ja toiselta puolelta meinaa tulla väliin virheitä. Takaperin kuitenkin menen vieläkin, ja kädellä näytän aika paljon apuja.
Pussi meni mahdottoman hienosti! Ei kertaakaan jäänyt töpeksimään sinne pussiin, vaan tuli vauhdilla suoraan ulos! Ylpeä olen pikku neidistä. Harmi, että treenit jäi aika lyhyeksi, mutta eipä tässä tarvi, kuin pari viikkoa odotella, niin päästään jo uudelle kurssille pallohalliin, jännittää hieman.
Tässä pieni, erittäin epäselvä video viimeisten treenien yhdestä pikku radasta, tuossa ei kyllä valssauksia eikä takaaleikkausta tule, tuo takaakiertäminen vain:

Muihin kuulumisiin sitten, eilen käväistiin koirapuistossa. Unna on virkistynyt tosi paljon siellä, tosin isoja koiria vähän vierastaa. Onneksi nyt paikalla oli vain yksi, Unnaa vain hieman isompi spanieli, joka oli tosi rauhallinen. Molemmat tykkäsivät takaa-ajo leikeistä, joten leikki sujui tosi hienosti.
Edelliselläkin kerralla, muutamia päiviä takaperin käydessämme, puistossa oli jotain metsäkoiria, toinen oli vielä ihan pentu, jonka kanssa Unna tykkäsi juosta.

Yritän saada kuvapäivitystä taas piakkoin, voi tosin olla, että vetäydymme hetkeksi päivittelyjen suhteen hieman taka-alalle, siihen asti että saan kotisivut uudistettua!

Vaihteeksi agilityä

2009-09-23T01:55:00.001-07:00

Ohoh, onpas jäänyt viime päivitys näköjään väliin agireenien osalta. No, tässä seuraa nyt sitten kahdet viimereenit tiivistettynä.

Tiistai 15.9.
Pieni ratapätkä: Hyppy, putki ja muuri. Ensin mentiin tuossa järjestyksessä, ja sitten toisinpäin, eli alkaen muurista. Hyppy ja putki meni hienosti, mutta pari kertaa lähti ennen muuria juoksemaan toiseen suuntaan, oli muka menossa takaisin putkelle. Kyllä sekin sitten lopulta sujui. Toisinpäin meni vielä paremmin, silloin muurikin oli jo tuttu juttu.

Lisäksi kentällä oli yksittäisinä esteinä rengas, kepit, keinu ja pussi. Renkaassa on vielä välillä ihmeteltävä, mistä kohdasta pitää hypätä, mutta useita onnistuneita suorituksia tuli jo, eli alkaa hahmottua. Kepeissä vielä seuraa tiiviisti kättä, ja itse menen vielä peruuttaen. Pussi meni ekalla kerralla vähän hitaanlaisesti, mutta seuraavat kerrat otin vähän "vauhdikkaammalla" ohjauksella, jonka jälkeen meni hyvin. Keinukin sujuu, pari kertaa olen antanut jo rösähtää ilman, että hidastaisin sitä itse, ei ole sitä pelästynyt.

Tässä vähän videota reenauksesta. En edelleenkään saa millään ohjelmalla editoitua, joten siellä nyt on välissä vaikka mitä epämääräistä sähläystä.

22.9.
Eilen otettiin taas kolmen esteen rataa: hyppy, puomi ja putki. Yhden kerran taisi jäädä vähän ihmettelemään, kun piti mennä putkeen, muut kerrat meni hienosti.
Lopuksi harjoiteltiin vielä ensimmäisen kerran takaleikkausta putkella. Ekalla kertaa käänyi putkella vähän katselemaan, että minnes minä olen oikein menossa, mutta meni takaisin kun otin uudestaan. Toisella kerralla meni vielä paremmin.

Lisäksi radalla oli keinu, kepit, pari hyppyä, okseri ja pöytä. Kepit alkaa mennä jo kivasti, tosin seuraa vieläkin kättä, mutta alkaa jo hahmottaa sen pujottelemisen idean. :)
Keinua pelättiin tänään! Ensi kertaa ikinä! Hyppäsi ensin kaks kertaa kokonaan pois keskivaiheessa, ennen kuin este ehti tulla alas. Otin sitten hihnan kanssa, ja hidastin keinua reilusti, jolloin alkoi mennä paremmin. Hieman pelokkaasti kyllä vieläkin. Täytyy vielä palata tuohon hidastamisvaiheeseen. Pöydän kiersi kerran, ja pari kertaa meni liian vauhdilla, ettei ehtinyt jäädä siihen. Lopussa alkoi mennä kun harjoiteltiin muutaman kerran.

Lopuksi otettiin vielä hyppyharjoitus. Oli kaksi estettä vierekkäin, minä olin niiden välissä, ja Unna oikealla puolella. Ensin ohjasin toisen esteen, peruutin takaisin, ja salmalta puolelta ohjasin toisen. Meni mahtavasti, Unna meni niin kuin olisi älynnyt jujun itsestään.

Tosi kivat reenit oli, mitä nyt itsellä on uskomaton syysflunssa, ja oli vähän heikohko olo treeneissäkin.
Ensi kerralla on sitten viimeiset reenit, mutta kuinka ollakaan, me ehkä jatketaan reenausta heti ensi kuussa!! Kouluttaja valisti, ja Paavolan seinältä bongasin ilmoituksen koulutuksista, johon sisältyy kymmenen koulutuskertaa Pallohallilla sunnuntaisin. Ryhmä on tarkoitettu alkeet osaaville, ja vastaa tasoltaan alkeisjatko-1.luokka koulutusta. Kysyin sähköpostilla lisää, ja heti aamulla olikin postia odottamassa, että kurssilla olisi vielä muutama paikka avoinna. Pohdinta jatkui puolille päivin, kunnes pistin viestiä olevani edelleen halukas tulemaan mukaan!

Viikonloppu vierähti taas vanhempien luona, Unna sai leikkiä Lyylin kanssa oikein kunnolla, ja juosta ulkona mielin määrin. Uimaankin vielä hölmö uskaltautui! Lisäksi kameran takana sai poseerata, eli kuvia tulossa puuhasteluista pian!

Mukavat reenit & kuvapäivitystä

2009-09-13T13:50:00.000-07:00

Käytiin siis tänään itsetreenailemassa Paavolassa pikkuporukalla agilityä. Suht hyvin pysyi Unna irti, yhden kerran haahuili kauemmas. Otettiin korkeintaan neljän esteen sarjoja. A, keinu, putki, hyppyjä, muuri ja kepit taisi olla ne, mitä otettiin. Hyppy-muuri sarjoja, sitten putki-A-hyppy sarjoja.

Ennen sitä käytiin päivällä sorsa-lammella syöttämässä pullasorsia, Unna sai ihmetellä vaakkuvia olentoja. huomenna jos jaksaisi lähteä kiertämään kyseisen lammen, aika kiva lenkki, kun koiraakin voi pitää melkolailla koko ajan irti, sen verran syrjäistä.

Ihanan aurinkoinen ilma ainakin oli tänään, samoin eilen, jolloin käytiin tuossa puistossa tien toisella puolen. Otettiin pallo matkakumppaniksi, ja uusia kuvia saatiin. Tässä siis kuvapäivitystä, loput voitte käydä kurkkimassa kotisivujemme albumista. ;)

Nyt täytyy lähteä nukkumaan ankeissa sunnuntai-ilta tunnelmissa tietona vieläkin ankeampi aamuherätys jo ennen seitsemää. Ja syylomaakin vielä kokonaista viisi viikkoa! Huomenna Unna-neiti saa matokuurin, ja n. viikon päästä rabies rokote, sitten on neidin rokotukset kolmeksi vuodeksi voimassa.
Yritän saada ladattua nuo edellisen postauksen videot johonkin paikkaan että näkyis vähän isompanakin, niihin siis tulossa (toivottavasti) korjaus huomenna viimeistään.

viime tiistain agireenaustunnelmia

2009-09-13T04:59:00.001-07:00

Viime tiistain agilityreeneistä hieman kerrontaa. Uuden kännykän myötä, Toni oli kuvaamassa pätkiä reenauksesta, saa nähdä saanko ne vielä koneelle, ja nähtävillekin. Eivät kyllä mitään hyvälaatuisia pätkiä ole, ja kaikenlisäksi noissa pätkissä näkyy tyhmä teksti, eikä noita pysty edes editoimaan, ohjelman pätkimisen takia, ah-niin-tykkään-tästä-windows vistasta!!

Uusina esteinä olivat pöytä ja okseri, jotka taisivatkin olla sitten viimeiset. Molemmat sujuivat alusta asti ongelmitta. Pöydälle jäi nätisti odottelemaan, ja okserikin meni kuin itsestään. Tällä kertaa palkkasin Unnaa aika paljon, sillä neidillä on paha taipumus lähteä haahuilemaan heti kun tekeminen loppuu. Alkaa haistella maata ja lähtee kauemmas, ja yleensä Unna on aina ollut hihnassa. Nyt pystyin pitämään lähes koko reenien ajan irti! Ääntä piti kyllä välillä käyttää aika paljon, mutta mukavasti tyttö pysyi luonani ja otti kontaktia, mitä nyt välillä unohtui haistelemaan.
Otettiin parinkin esteen sarjoja, jotain hyppy-A:ta ja putki-hyppyä. Välillä kiersi ekan esteen jälkeen sen toisen, mutta pari onnistunuttakin suoristusta saatiin.

Seuraavassa videossa mennään okseria:

Ja seuraavassa taidonnäytteet pöydästä, A-esteestä, putkesta ja hypystä:

Tänään mennään itsenäisesti pienellä porukalla Paavolaan reenailemaan jo hieman ratojakin. Tulossa pian myös uutta kuvapäivitystä eilisen puistoilureissun tiimoilta, jossa Unna kävi pallon kera juoksemassa.

Onnea Unna + rottalook

2009-09-07T02:42:00.000-07:00

Siitä on siis jo vuosi, kun tuo pieni karvainen pallero syntyi tähän maailmaan meitä viihdyttämään!
Synttärit vietettiin Suomussalmella sateisissa tunnelmissa "mummuloimassa". Lauantaina tultiin siis tuonne, ja ensiksi teimme siellä herkullisen koiranmakkara-nakkikakun, jonka syömisessä ei Unnalla kauaa kestänyt.
Lahjaksi Unnalla odotti porukoideni kotona köysi ja makupaloja.

Samana päivänä oli vuorossa trimmaus. Unnan turkki on alkanut takkuuntua ihan mahdottomasti, vaikka karstaan ja selvitän sen nykyään joka päivä. Niinpä tuloksena oli jotakin kynityn kanan ja koiranpennun välimaastoa:

Äkkiähän se turkki kasvaa taas takaisin. :) Harmiksi ei päästy ulkona kuvailemaan synttärisankaria ollenkaan, kun vettä työntyi taivaan täydeltä koko päivän. Sunnuntaina palattiin Kajaaniin. Oli tarkoitus käydä vielä pikku porukalla illalla Paavolassa ottamassa agilityä, mutta tuon sateen takia sekin jäi pois.

Agilityssä siis kaikki esteet on nyt käyty. Viimeksi otettiin uusina muuri ja pituuseste, josta en ole vielä kirjoitellutkaan. Ihan hyvin meni reenit, kontaktia pitäisi harjoitella. Heti jos loppuu tekeminen, tullaan esteeltä tms. alkaa maan nuuskiminen, ja toisten luo haikaileminen.
Pituus meni jees, pari ekaa kertaa kiersi, mutta meni sitten hyvin. Muurissakaan ei suurempia ongelmia ollut. Renkaan kanssa pitäs vielä treenata, kun meinaa väärästä paikasta mennä. Innolla odotellaan, että päästään harjottelemaan ratoja! Ehkä jo huomenna!?

Itselläni on tänään varmaan uuden puhelimen ja liittymän hankinta, jospa sitten sen myötä saataisiin reenivideoitakin kännykällä vähän kuvailtua.

Tänään käytiin myös vuosirokotuksella. Kahden viikon päästä mennään hakemaan rabiesrokotus erikseen. Hienosti meni, Unna seisoi pöydällä nätisti, vähän meinasi alkaa katselemaan kun niskaan pistettiin.

Liiankin ylpeä pokalisti

2009-08-31T01:52:00.001-07:00

Unna ei jättänyt palkintojaan rauhaan, vaan vahtii niitä hyllyn alla olohuoneessa tarkasti. Ei kuitenkaan ylety niin ylös, yrittää tanssahdella ja saada ne ajatuksen voimalla putoamaan. Pikku pokaalin kun neiti sai tassuihinsa, näytti kovin ylpeältä:

Unna number one!

2009-08-30T04:34:00.000-07:00

Erinomainen päivä takana eilen! Jäätiin onneksi täksi viikonlopuksi Kajaaniin, ja suuntasimme siis, 29.8.2009 Seppälän maalaismarkkinoiden järjestämään match show'hun.

Ilmoittautuminen alkoi kello 12, olimme paikalla vähän ennen puolta yhtä. Pesin Unnan jo perjantai-iltana, ja aamulla sitten vielä kovaa karvojen asettelua ja sukimista. Trimmistä oli tosin aikaa jo kolmatta viikkoa, mutta se ei menoa haitannut.
Koiria oli paikalla reilu sata.

Harjoittelimme jonkin verran kehän laitamilla, alussa ei oikein neiti keskittynyt niin kamalassa vilinässä. Siellä kun oli väkeä niin paljon muutenkin, messut kun olivat. Lehmät ja hevoset vielä vieressä. Vuoromme lähestyessä alkoi kuitenkin sujua, ja kehässä Unna pisti melkolailla parastaan. Ravi sujui upeasti, kontaktia otti tosi mukavasti, ja seisoi aseteltuna kuin patsas. :-)

(seropi kehässä)

Menimme siis ensin sekarotuisten luokkaan. Koska osallistujia taisi olla meidän lisäksi vain viisi, menimme kaikki yhtä aikaa kehään, ja vain yksi saisi punaisen nauhan, muut sinisen ja tippuisivat jatkosta. Kova kisa siis oli jo heti luvassa. Kaikki seropit oli tosi hienoja ja käyttäytyivätkin mallikkaasti kehässä. Jännitti kyllä, mutta hyvin meni. Tuomari teki valinnan, ja päästi meidät ekalle sijalle, loppukisaan Best in showhun! Saimme pienen pokaalin, suuren hienon ruusukkeen, vinkupallon ja luun.

(seropikehässä)

Siinä vaiheessa oli jo tosi onnellinen fiilis, Unna kantoi itse luunsa ulos kehästä. Me jo ehdimme miettiä, että ei sieltä BIS-kehästä taatusti enää menestystä tule, kun kaikki muut olivat hienoja ja kokeneita rotukoiria, meillä oli vasta toiset mätsärit menossa. :-)

BIS-kehä alkoi aivan yllättäen, ei ehditty jännittää ollenkaan. Siinä oli siis kahdeksan osallistujaa. Meidän lisäksi veteraani setteri, kaksi kultaista noutajaa, shiba, sileäkarvainen noutaja, cavalier ja karjalankarhukoira.

(BIS kehässä)

Kaikki sijoitettiin. Olin aivan varma, että menemme sinne häntäpäähän, ja yllätyin, kun tuomari valitsi kahdeksannelle sijalle cavalierin. Sitten tuli seitsemäs, joka oli karhukoira, ja olin koko ajan varma, että seuraavaksi mennään me. No, pian oli kuitenkin jäljellä enää kaksi: setteri ja ME. Siinä sitten tuomari piti jännitystä yllä jonkin aikaa, kunnes osoitti setterin kakkoseksi, ja meidät BIS YKKÖSIKSI!!!
En aluksi oikein tajunnut edes tapahtunutta, menimme siihen palkintopaikalle, kolme tuomaria kävi kättelemässä. Saatiin iiiso pokaali, ruusuke, Unnaa kaksi kertaa isompi ruokasankko, iso paketti purutikkuja ja luu, siinä sitä napotetaan ekan paikalla:

Oli ihan huima päivä, ei voi kun kiittää ihania tuomareita, ja Unnaa joka käyttäytyi tosi mallikkaasti kehässä. :-)
Kotona sitten poseeraus palkintojen keskellä: