Siellä ei kuitenkaan kauan ehditty vanheta, sillä kaveri soitti ilmoittaen, että oli heräillyt; edellisenä päivänä oltiin suunniteltu, että mentäisi hänen porukoiden mökille koirien kanssa.
Niinpä pian lähdettiinkin sinne, minä, Unna, Toni, kaveri, ja kaverin labbis-uros Rocky.
Koirilla oli hauskaa, Rocky olisi vaikka asunut järvessä, Unnakin räpiköi vähän matalammalla. Meidän neiti on kyllä vähän hajamielinen, täytyy myöntää, tippui nimittäin kaksi kertaa laiturilta järveen! Onneksi laituri oli aivan veden rajassa. Toisella kerralla se vaan häsläsi laiturilla, kaveri heitti Rockylle keppiä, ja Unna ei ilmeisesti huomannut laiturin loppuvan. Pieni meni kokonaan veden alle, oma sydän taisi jättää pari kertaa lyömättä sen parin sekunnin aikana, mitä koira oli veden alla. Äkkiä se pääsi kuitenkin pintaan, ja kaveri siinä lähimpänä nosti sen ylös. No, eihän se siitä oppinut vielä; vähän ennen lähtöä kaveri meni houkuttelemaan Rockyä pois vedestä pitsalla, ja Unna seurasi pitsaa. No HUPS, taas oltiin järvessä! Tällä kertaa ei onneksi sukellettu ihan totaalisesti, hiukset jäi pinnalle. Ei näyttänyt edes huomaavan mitä oli tapahtunut, varmaan älynnyt edes käyneensä järvessä. :D
Sulkapallon peluustakaan ei tullut juuri mitään; molemmat koirat säntäilivät keskellä yrittäen ottaa sulkaa kiinni. Lopuksi istutettiin molemmat vierekkäin yhteispotretin ajaksi, seuraavaksi siis kuvia reissulta.
(Tässä hassu yritti saada puusta oksaa mukaansa uiden, ja pärski oksassa, kuin hukkumaisillaan)
(Keppitaisto)
(Ristin Unnan siiseliksi tämän kuvan perusteella)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti