Riemu!

Me päästiin agilityn alkeiskurssille! Tänään tuli postia, ekat reenit jo tiistaina! Kyllä nyt on ilo irti! Pääsemme siis pian kirjoittamaan reenikuulumisiakin!

Tapakoulutukseen ei sovittu mukaan. Sikäli harmi, että olisin halunnut kokeilla, kiinnostuttaisiinko tokostakin, ja se olisi parempi kuin lähteä heti "viralliseen" tokoryhmään. Toivottavasti seuraavalle kurssille mahdutaan mukaan.

Nyt ollaan Suomussalmella vanhempien luona, sunnuntaina kotiudutaan. Maanantaina on meidän eka match show, johon ajattelimme huvin ja urheilun vuoksi suunnistaa.

Onnenpäivä

Viisi minuuttia sitten tulin kotiin, käytyämme Unnan kanssa agilityn alkeiskurssille ilmoittautumisessa ja ohjaajan ja koiran yhteistyötestissä! Ja se meni ERINOMAISESTI!

Mentiin sinne n. puolta tuntia aiemmin, että ehdittiin tutustua paikkaan, ja ottaa vähän harjoituksia. Aluksi Unna haukkui hirveästi muita, mutta makkaran voimalla rauhoittui varsin nopeasti. Kohta pystyin jo ottamaan seuraamista, paikallaoloa jne, koira irti. Meinasi pikkuisen vain silmät tipahtaa päässä, kun näin tuon koiran! Se ei ole ikinä käyttäytynyt noin hyvin, jos on ollut häiriöitä, varsinkin muita koiria!

Ensin piti mennä riviin vierekkäin. Unna tillitti minua silmiin lähes koko ajan, yritti tehdä temppuja saadakseen makkaranamia. Jos joku koira käveli läheltä, hetkeksi keskitys herpaantui, mutta heti, kun kutsuin Unnaa, keskittyminen oli minussa. Yksi toisensa jälkeen piti astua "areenalle", jossa oli vuorossa koiran paikallaolo. Testin tekijä huusi, milloin sai pysähtyä, ja kutsua koiran luokse. Unna istui kiltisti, ja huutaessani "tänne"-käskyn, se pinkaisi luokseni hirveää vauhtia! Sitten piti saada koiran huomio itseensä, leikittää, juosta sen kanssa jne.
Aluksi Unna haisteli maata, mutta itse riehuin ja juoksin, niin neiti keskittyi hyvin!

Mami oli kerrassaan ylpeä! Nyt jos ei kurssille päästä, ei pitäisi olla ainakaan siitä kiinni, ettei koira osannut käyttäytyä. Tällä viikolla tulee vielä sähköpostia miten kävi. Kaikki ei kyllä varmasti mahdu kurssille, koska pyrkijöitä oli melko paljon. Innolla kuitenkin odotellaan...!

Koulutushaaveita

Ensin kuulumisia hieman viikonlopulta, joka meni rauhallisesti kotioloissa, perjantaina käytiin parin kilometrin lenkki heittämässä metsäpolulla, mutta sää oli hieman liian kuuma pidempään lenkkiin.


Sitten vähän muihin aiheisiin... Tapakoulutuksesta ei ole tullut mitään tietoa, laitoin sinne jo uutta postiakin. Agilityn alkeiskurssi alkaa täällä myös, ja huomenna on ilmoittautuminen sekä koiran ja ohjaajan välinen yhteistyötesti. Ja nyt olen kahden vaiheilla!
Tuskin läpäisemme edes koko testiä - ei olla ikinä reenattu missään ryhmässä, eikä paikalla ole ollut niin paljon koiria. Unna näyttää muutenkin menevän vähän lukkoon, jos on toisia koiria enemmänkin paikalla. Ei keskity mihinkään, edes namipalat ei kelpaa.
Tänään sitten on ollut ankarat pohdinnat käynnissä.

Tapakoulutus olisi sinänsä ensin hyvä, että oppisi siellä ryhmässä oloa, ja tottuisi vieraisiin.
Seuraavat agilityryhmät, alkeiskurssit, alkaisi sitten vasta keväällä.
Kävin tänään sitten treenailemassa hieman seuraamista ja paikalla oloa tuossa lähikaduilla. Keskitys herpaantui heti, kun toinen koira meni jonkin matkan päässä, tosin palasi kyllä pian takaisin, ja pysyi hallinnassa. Ihan hyvin se meni siis.

Tänäiltana käydään siellä koulutuspaikalla, kentällä vähän harjoittelemassa noita liikkeitä. Menee tosin niin myöhäksi, että toisia tuskin hirveästi on paikalla, mutta näkee edes, että viekö ne hajutkin jo keskittymiskyvyn. Huomiseen mennessä täytynee tehdä jonkinlainen päätös, ilmoittautuminen on kuudelta. Ei kai se niin vaarallista ole, jos kokeilemassa kävisi. Jos ei onnistu, sitten toivotaan sinne tapakoulutukseen pääsyä, ja mennään ensi keväänä uudestaan.

Nettisivut

Me avattiin nettisivut, lähinnä koiratapahtuma- ja muillekin kuville. Toimivat lisäksi meidän pieninä kotisivuina.
http://www.ikuistettu.net

Uutta postausta tulossa pian. :)

Sadetta vaan

Masentaa jokseenkin tämä sateinen keli, kun ei oikein ole mitään tekemistäkään. Helteet näyttäisivät olevan ohi tältä kesälomalta, ne tulevat kuitenkin vasta sitten, kun minun on aika istua takaisin koulunpenkille. Lomareissuunkin oli tarkoitus lähteä ensi viikonloppuna, mutta se peruuntui huonon sään takia, ja senkin, että hotellit näyttivät olevan täynnä. Varasimme sitten viimeiseksi viikonlopuksi hotellin Tampereelta, ennen kuin koulu alkaa, jospa sääennuste olisi silloin lupaavampi.

Viime viikonloppu meni tosiaan siellä kotipuolessa. Unna sai leikkiä Lyylin kanssa, ja neiti kävi parturoitavana. Nyt on taas siisti turkki, tuppaa nykyään tosin takkuuntumaan tosi herkästi varsinkin tassuista.
Katselin pari päivää takaperin yhdistyksen sivuilta, jossa olen jäsenenä, tietoa syksyllä alkavasta tapakoulutuksesta. Olisin niin kiinnostunut siitä agilitystä Unnan kanssa, mutta kurssit alkoi keväällä, ja syksyn kursseista ei ole kuulunut. Ja harmittaa kun täällä Kajaanissa ei ole mitään kenttää missä voisi ihan tavalliset pulliaiset käydä harjoittelemassa, ilman että olisi mihinkään kisoihin osallistumassa siltä seisomalta...
Mutta se tapakoulutus alkoi kiinnostaa, eihän siitä haittaakaan olisi, Unna nimittäin menee lukkoon isossa porukassa, ja jos ympärillä on paljon koiria. Siinä vaiheessa ei edes makupalatkaan kiinnosta. Siitä voisi olla hyötyä, senkin kannalta, jos sitten myöhemmin joskus pääsisi agilityryhmään, niin olisi vähän käytöstapoja. Ja mukavaahan se vain olisi, kun saisi koirallekin jotain puuhaa. Laitoin asiasta sähköpostia, nyt jännitetään, mahdutaanko enää edes koko ryhmään.

Tässä muutama kuva sateiselta viikonlopulta vanhempieni luota, Unna frisbee-leikkien huumassa:

Emäntä toipilaana

Vihdoinkin sain aikaan kirjoittaa, että "elossa ollaan"! Minä siis onnistuin sairastumaan tuossa suunnilleen reilu viikko sitten, ja jouduin olemaan ihan sairaalassakin muutaman päivän. Nyt on lääkekuuri päällä, ja yritetään kovasti parantua kokonaan.

Unnan kanssa kaikki suunnitelmat meni mönkään tämän sairastumisen takia, harmittaa ihan hitsisti. Oli tarkoitus mennä ekaa kertaa käymään match showssa ihan leikkimielellä, ja katsoa, miten Unssi käyttäytyy sellaisessa vilinässä. No, sekin päivä meni sairaalassa maaten, suoraansanottuna otti "hieman" päänuppiin. Ja toissaviikonloppuna oli ajatus mennä luontopolulle lenkille kameran kanssa, mutta sekin jouduttiin unohtamaan, kun juuri sinä päivänä nousi neljänkymmenen asteen kuume.

Unna-raukka on täynnä energiaa, kun ei ole oikein päässyt purkamaan sitä mihinkään. Viikonlopuksi mennään kotopaikkakunnalle, ja tyttö pääsee leikkimään parhaan koirakaverinsa kanssa. Sitä ennen vuorossa on pesu huomenissa.

Jospa sinne mätsäriin vielä päästäisi, tosin ei ole tiedossa seuraavaa ennen elokuuta, ja toivoa sopii ettei sitten lomareissusuunnitelmat mene päällekäin.

Ja ensi viikonlopun Unna viettää siis suurimmaksi osaksi jotakuinkin näin:

Koirapuistoa ja temppuja

Toissapäivänä piipahdettiin toisessa koirapuistossa, mikä on hieman kauempana. Siellä ei kuitenkaan ollut ketään muita, joten Unna sai juoksennella itsekseen. Temppujakin hieman tehtiin, ja otettiin paikkaa ja seuraamista. Minua huvittaisi hirveästi uskaltaa osallistua tuon kanssa vaikkapa agilitykurssille - ihan vain, että olisi jotain mukavaa tekemistä. Tuleekohan syksyllä vielä noviisien agilitykurssia vielä tänne päin. Keväällä kun en nimittäin saanut aikaiseksi mennä ilmoittautumaan. Ehtiihän sitä vielä...

Tänään täytynee poiketa köhäkkätorilla, Unna saa lähteä mukaan ihmettelemään ihmisjoukkoa.

Kuvia toissapäiväiseltä koirapuistokäynniltä tulee tässä.

Puska-Unna

Ja sitten niitä temppukuvia, joissa Toni siirtyi kuvaajaksi.

Seuraa


Paikka

Vapaa


Kasi


Läpi


Tanssi