Viime viikonloppu meni tosiaan siellä kotipuolessa. Unna sai leikkiä Lyylin kanssa, ja neiti kävi parturoitavana. Nyt on taas siisti turkki, tuppaa nykyään tosin takkuuntumaan tosi herkästi varsinkin tassuista.
Katselin pari päivää takaperin yhdistyksen sivuilta, jossa olen jäsenenä, tietoa syksyllä alkavasta tapakoulutuksesta. Olisin niin kiinnostunut siitä agilitystä Unnan kanssa, mutta kurssit alkoi keväällä, ja syksyn kursseista ei ole kuulunut. Ja harmittaa kun täällä Kajaanissa ei ole mitään kenttää missä voisi ihan tavalliset pulliaiset käydä harjoittelemassa, ilman että olisi mihinkään kisoihin osallistumassa siltä seisomalta...
Mutta se tapakoulutus alkoi kiinnostaa, eihän siitä haittaakaan olisi, Unna nimittäin menee lukkoon isossa porukassa, ja jos ympärillä on paljon koiria. Siinä vaiheessa ei edes makupalatkaan kiinnosta. Siitä voisi olla hyötyä, senkin kannalta, jos sitten myöhemmin joskus pääsisi agilityryhmään, niin olisi vähän käytöstapoja. Ja mukavaahan se vain olisi, kun saisi koirallekin jotain puuhaa. Laitoin asiasta sähköpostia, nyt jännitetään, mahdutaanko enää edes koko ryhmään.
Tässä muutama kuva sateiselta viikonlopulta vanhempieni luota, Unna frisbee-leikkien huumassa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti